– Tarkoitus oli rakentaa koti, jossa voimme asua koko loppuelämämme ajan, kangasalalaiset Saija ja Jussi Haavisto toteavat.
Koska koskaan ei tiedä, mitä elämä tuo eteen, ja tulevaisuudessa esimerkiksi kävelykyky voi heiketä, esteettömyys on huomioitu Suomatkassa sijaitsevassa talossa kaikkialla. Kolmikerroksisen talon keskimmäinen kerros on pyhitetty asuinkerrokseksi: siinä sijaitsevat sisäänkäynti, yhdistetty olohuone ja keittiö, kodinhoitohuone, wc- ja suihkutilat sekä makuuhuone. Kynnyksiä huoneiden välillä ei ole, ja sisäänkäynnin kohdalla ulko-ovi on vedetty 1,5 metriä sisään julkisivusta, jolloin pihan asfaltointi on voitu nostaa ulko-oven kynnykselle. Autolla pääsee ajamaan aivan ulko-oven läheisyyteen.
– Esteettömyys näkyy ennen kaikkea avarina ja väljinä tiloina. Esimerkiksi oviaukot ovat tarpeeksi leveät, jotta niistä mahtuu tarvittaessa myös pyörätuolilla, Saija Haavisto sanoo.
Hissivarauskin rinteessä sijaitsevaan taloon on jätetty, mikäli sellaiselle joskus on tarvetta. Vaatehuoneet on sijoitettu kolmikerroksisessa talossa päällekkäin, ja alimman vaatehuoneen alle on jätetty tyhjä tila, jonne voi sijoittaa hissin konehuoneen. Haavistot ovat selvittäneet, että jos hissin asentaminen tulisi tulevaisuudessa ajankohtaiseksi, sen kustannus olisi noin 30–40 000 euroa.
– Myös wc- ja suihkutilat ovat esteettömät. Alimman kerroksen sauna on niin ikään esteetön. Alimmaisen laudeaskelman kun työntää lauteiden alle, niin saunaan mahtuu kaksi pyörätuolia, Jussi Haavisto kertoo.
Lattiat ovat mikrosementtiä, joka on kestävää mutta ei liukasta.
– Meillä kun asuu myös useampi koira, lattioiden tulee kestää ja olla myös helppohoitoisia.
Ekologisuus näkyy
Haavistot muuttivat Suomatkaan Längelmäveden rannalle keskustasta, jossa he asuivat pari vuotta muutettuaan sinne Liutusta. Esteettömän asumisen suunnittelu sujui siten, että pariskunta kertoi toiveistaan arkkitehtinä toimineelle Malin Moisiolle, ja tämä toteutti piirustukset toiveiden mukaan.
Esteettömyys on huomioitu Haavistojen kodissa myös pihalla. Piha on isoilta osin asfaltoitu, ja rantaan pääsee myös rollaattorin avulla.
Esteettömyyden lisäksi Haavistoille oli tärkeää, että talo istuu maisemaan, eikä näy järveltä päin katsottaessa kovin paljon. Pinnoille Saija Haavisto halusi paljon lämpöisiä sävyjä, ei tavanomaista neutraalia eli mustaa, valkoista ja harmaata. Seinät onkin maalattu esimerkiksi lämpimän messingin ja kerman värisiksi.
– Keittiöstä halusin ehdottomasti ruskean.
Tärkeää on ollut myös ekologisuus. Talo lämpiää järvilämmöllä ja katolle on asennettu aurinkopaneelit. Osa talon materiaaleista tai talotekniikasta on kierrätystavaraa, jota maanrakennusalan yrittäjänä toimiva Jussi Haavisto on voinut bongata töidensä lomassa. Esimerkiksi lämminvesivaraaja on palvellut aiemmin Ikurin päiväkodissa, ja lämmöneristykseen on käytetty purkutyömaalta pelastettua kevytsoraa. Saunan paneelit taas ovat peräisin vanhan ladon seinälaudoista.
– Niistä tuli putsauksen ja kunnostamisen jälkeen tosi kauniit, Saija Haavisto sanoo.
Kierrätysajattelua on sekin, että talosta ei tehty kokonsa puolesta kahden ihmisen pesäkoloa. Tilaa on, ja se on tietoinen valinta.
– Tämä sopii meidän jälkeemme sitten vaikka lapsiperheenkin käyttöön.
Ei yllätyksiä
Haavistot aloittivat rakennusprojektinsa toukokuussa 2022 ja valmista tuli heinäkuussa 2023. Puolen vuoden asumisen jälkeen uudessa kodissa ei ole tullut vastaan yllätyksiä. Talotekniikka on toiminut kovilla pakkasjaksoillakin hyvin.
– Syksyllä oli tosin vähän pimeää, kun pihavalot eivät olleet vielä valmiit.
Ensi kesänä tarkoitus on kunnostaa rannan saunarakennus.
– Hyvin olemme viihtyneet. Uusi asuinpaikkakin on tosi kiva, ja tästä ajelee nopeasti Kangasalan keskustaan, Haavistot miettivät.
