Itsensä tutkiminen

” Jeesus rakastaa sua isä! Älä pelkää!” kirjoitti pieni tyttönen isänpäiväkorttiin. Hän ei voinut tietää isän elämäntilannetta mutta lapsen vaistolla ymmärsi isän tarvitsevan rohkaisua ja valitsi parhaat sanat mitkä ikinä tiesi isän tarvitsevan.
Elämä tuo meille eteen vaikeita tilanteita ja monenlaisia murheita. Oma tai läheisen sairaus on niistä ehkä vaikeimpia. Miten siihen voi suhtautua jos kuulee sairastavansa tautia joka johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Miten kertoa se rakkailleen? Älä pelkää, Jeesus rakastaa sinua! Näin lapsen sanomana se tuntuu niin todelliselta, siihen voi tarttua. Jeesus rakastaa tässäkin tilanteessa.

Meillä tyhjennetään juuri vanhoja varastoja turhasta tavarasta ja sieltä myös tämä kortti löytyi. Kuten myös paljon rakkaita esineitä, jotka tuovat hyviä muistoja mieleen, mutta myös kipeitä muistoja jotka olivat jo unohtuneet niin että elämä pääsi taas jatkumaan. On hyvä välillä penkoa myös mielemme kätköjä. Ikävät tilanteet joissa olemme olleet päähenkilöinä, tahdotaan herkästi peittää unholaan, kiireen ja touhun alle. Sieltä se vaivaa kunnes pystymme sen vihdoin unohtamaan.

Sanotaan että viimeisellä hetkellä koko elämä kulkee silmiemme ohi kuin filminauha. Jos siinä näkyykin yhtäkkiä ikäviä asioita, emmekä voi tehdä niille enää mitään. Siinä hetkessä voi tulla epätoivo ja silloin on vaikeaa turvata Herran armoon. On parempi tutkiskella mielemme kätköjä ja muistaa ikävätkin asiat nyt kun voimme vielä pyytää anteeksi ja korjata asioita.

Rakkauden apostoliksi kutsuttu Johannes kehottaa meitä joka päivä elämään valossa, jossa meidän tekomme näkyvät sellaisina kuin ne Herran silmissä ovat. Pimeässä emme tunne tekojamme pahaksi mutta valossa näemme ne rehellisesti. Ja tarvitsemme joka päivä puhdistusta ja anteeksiantoa. Silloin ei pääse kasaantumaan kätköjä jotka kuitenkin kerran valo paljastaa.

”Tämä on se sanoma jonka olemme Häneltä kuulleet ja jonka julistamme teille: Jumala on valo, hänessä ei ole pimeyden häivää. Jos sanomme elävämme hänen yhteydessään mutta vaellamme pimeydessä, me valehtelemme emmekä seuraa totuutta. Mutta jos me vaellamme valossa, niin kuin hän itse on valossa, meillä on yhteys toisiimme, ja Jeesuksen, hänen poikansa veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Jos väitämme ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä.” 1. Joh.1: 5-7

Jeesus rakastaa sinua! Älä pelkää!

Karin Uotila
Kangasalan seurakunnan johtava lapsityönohjaaja