Linnan juhlat Pälkäneen tapaan

Kunnanjohtaja Janita Koivisto aviomiehensä Tero Koiviston kanssa kättelivät kaikki vieraat.

Itsenäisyyden 100-vuotisjuhlallisuudet huipentuivat Pälkäneellä Itsenäisyyspäivän iltajuhlaan Aitoon Honkalassa. Sekä juhlijat että juhlapaikka olivat pukeutuneet tilanteen mukaisiin upeisiin juhla-asuihin.

Tunnelma oli kuin Linnan juhlissa konsanaan. Kunnanjohtaja Janita Koivisto puolisoineen kätteli vieraat sisään tullessa, tarjolla oli iltapalaa paikallisin voimin lähituotteista valmistettuna ruokajuomineen, laatuorkesterit soittivat ja juhlaväki pyörähteli tanssiparketilla.

Erona oikeastaan vain se, että tervetulleita olivat kaikki halukkaat kuntalaiset. Niin ja se, että sitä kuuluisaa boolia ei tarjoiltu, vaan sen sijaan kilisteltiin alkumaljoina Rönnvikin valmistamaa kuohuvaa.

Yrittäjät lahjoittivat kunnalle uniikkikappaleen Suomen mallisesta valaisimesta, jossa on Pälkäneen kohdalla sydän. Lahjaa ojentamassa Tomi Hämäläinen ja vastaanottamassa Janita Koivisto.

Janita Koivisto kertoi vieraiden kättelyn olleen vaikuttava kokemus.

– Olihan se hienoa, mutta samalla melkein sääliksi kävi presidenttiparia, että miten he ehtivät niin suuren väkimäärän kättelemään. Olisi mukava vaihtaa kaikkien kanssa pari sanaakin, mutta ei ehdi juuri muuta kuin hyvät Itsenäisyyspäivät toivottelemaan.

Koivisto kertoi lähtevänsä hyvin ja toiveikkain mielin viemään Pälkänettä seuraavalle vuosisadalle.

– Ajattelen niin, että kehitetään Pälkänettä jatkossakin niin asumisen kuin yrittämisenkin kuntana. Uusien asuin- ja yritysalueiden sekä liikuntahallin uskon houkuttelevan uusia asukkaita. Sijaintimme on kuitenkin todella hyvä ajatellen työssäkäymisaluetta, Koivisto kertoi.

Itsenäisyydessä Koivisto pitää tärkeänä sitä, että voimme päättää asioistamme demokraattisesti.

– Aiemmille sukupolville kiitos siitä, että meillä on rauha ja turvallisuus. Ei niitä sotia ole aikanaan turhaan käyty, hän vakuuttaa.

Nykypäivän sankareiksi hän nimeää meidät kaikki.

– Kaikki me tehdään osamme, yksi yhdellä ja toinen toisella tavalla. Me rakennamme sitä tulevaisuutta.

Markku Virtanen (vasemmalla) ja Pertti Salminen muistelivat mahdollisesti kouluaikaisia hiihtokilpailujaan.

Sata vuotta täytetään vain kerran elämässä

Moni juhlijoista oli aloittanut päivän juhlamenot ja aamun jumalanpalveluksesta ja jaksanut Nuijan päiväjuhlan jälkeen lähteä vielä illaksi Honkalaan. Pitkällä kaavalla itsenäisyyttä juhlisti muiden muassa Timo Ailio.

– Pitkä päivä on ollut, mutta kukaan meistä ei pääse toista kertaa juhlimaan Suomen täysiä satoja vuosia itsenäisenä valtiona, tiivisti Ailio syyn jaksamiselleen.

Myös kenraali Pertti Salminen oli ollut jo päivällä juhlapuhujana Nuijalla. Kunnioitusta herättävän pitkä rivi kunniamerkkejä rintapielessään hän kertoi nauttineensa iltajuhlan annista.

– En ole kunnan järjestämänä ennen näin hienoa itsenäisyysjuhlaa kokenut. Täällä on ollut erittäin hyvä fiilis, Salminen kehui.

Hetki sitten uutisoitiin, miten Pälkäne on saanut nipistettyä nuorison työttömyysasteen lähelle nollaa. Itse pikkukylästä alansa korkeimmalle huipulle ponnistellut kenraali kannusti maaseudun nuoria uskomaan itseensä.

– Koskaan ei kannata heittää toivoa menemään, vaan pyrkiä harkiten eteenpäin kohti haaveitaan.

Itsenäisyys on takaisin synnyinsijoilleen muuttaneelle Salmiselle elämän avainasia.

– Kyllä valtiollinen itsenäisyys on tärkeä asia niin Suomelle kuin minulle henkilökohtaisesti.

Paikallisuus oli vahvasti esillä myös juhlan musiikkiannissa. Puutikkalassa Kukkian rantamaisemissa asuva Juha Metsäperä oli tuonut Taikakuu-yhtyeensä viihdyttämään kotikunnan väkeä. Bändi tuntui viilanneen ohjelmistoaan tilanteen mukaiseksi. Jalalle sopivan tanssimusiikin ohella kuultiin kitarasovitus Sibeliuksen Finlandia-hymnistä ja aivan lopuksi myös Maamme.

Juhlan musiikkitarjonnasta vastasivat muun muassa Juha Metsäperä (vasemmalla) ja Taikakuu.

Hienosti paikallisuuteen teemoitetun illan kruunasi Hannelen Pitopalvelun taituroima cocktail-buffet, jonka herkuista valtaosa oli Pirkanmaan ruoka-aitan Pälkäneen tuotteita.

Aamulla odottaneesta arkitorstaista huolimatta riitti väkeä vielä mukavasti alakerran jatkoillekin. Sielläkin tukeuduttiin paikallisiin tekijämiehiin, kun nousevan polven kitarasankari Aukusti Koivisto tarjoili rokimpia ja rautalankaisempia säveliä basisti Mikko Kaipaisen ja rumpali Pekka Mikkolan sekä lempääläläiskitaristin Pasi Vainion kanssa.

Hyvin upposi, eikä ihme, sillä kuten Agents-kitaristi Esa Pulliainen on todennut: ”Rautalanka on isänmaallista musiikkia!”

Väsyneet, mutta onnelliset! Järjestelyissä mukana ollut Pauliina Jaakkola (vasemmalla ja juhlavuoden sadan tapahtuman ruljanssista hengissä selvinnyt kulttuurisuunnittelija Marketta Vaismaa saattoivat puolen yön maissa huokaista helpotuksesta.

Kommentointi on suljettu.