Viime kuntavaalien jälkeen tämän lehden pääkirjoituksessa huokailtiin Pälkäneen uuden valtuuston sukupuoli- ja ikärakennetta. Syystäkin, sillä esimerkiksi keskustan yhdeksästä naisehdokkaasta läpi pääsi tuolloin vain yksi ja kokoomuksen 11-henkiseen valtuustoryhmään mahtui vaalien jäljiltä vain kaksi naista. Alle kolmekymppisiä ehdokkaita kelpuutettiin valtuustoon yksi, ja valtuuston keski-ikä oli 54 vuotta.
Kangasalla edellisessä valtuustossa – jonka keski-ikä oli 49 vuotta – aloitti 15 naista, eli yksi enemmän kuin sitä edeltäneellä valtuustokaudella. Siitä huolimatta naisedustus jäi kaupunkiseudun verrokkeihin katsoen vaatimattomaksi. Eniten naisvaltuutettuja oli vaalien jälkeen kokoomuksella ja vihreillä, pelkin miesvoimin lähtivät liikkeelle keskusta ja kristillisdemokraatit.
Silti sekä Pälkäneellä että Kangasalla juuri naiset säväyttivät 2017: Pälkäneellä demareiden Iinamaria Nummela nousi ensikertalaisena valtuustoon ainoana alle kolmekymppisenä ja vihreiden Reetta Mathier oli kenties suurin yllättäjä, Kangasalla puolestaan vihreiden 32-vuotias Sonja Koto kaappasi ensikertalaisista eniten ääniä – kaikista läpi menneistä edellään vain demareiden Hanna Laine.
Muuttuiko tällä saralla jotakin vaaleissa 2021? Pälkäneellä naisten osuus valtuustossa kasvaa, ja myös valtuuston keski-ikä laskee. Silti esimerkiksi kokoomuksen yhdeksänhenkisessä valtuustoryhmässä on vain yksi nainen, ja alle kolmekymppisiä ei mahtunut Pälkäneen valtuustoon mukaan lainkaan. Kangasalla uuden valtuuston keski-ikä nousi yhdellä vuodella edeltäjäänsä verrattuna, mutta naisten osuus nousi kolmannekseen.
Ikä tai sukupuoli ei ole kriteeri asioiden hoitamiselle, mutta voisi kuvitella myös nuorten ja naisehdokkaiden näkemyksille olevan tarvetta.
Etenkin nuoremmalta kaartilta voisi löytyä ajatuksia siitä, millä paikallisimmat mahdolliset vaalit tehdään kiinnostavammiksi myös nuoremmille äänestäjille. Vuodesta 2017 kun muuttui myös ihmisten äänestysinto – valitettavasti huonompaan suuntaan.
