Jukka Mäkelä aloitti 23 vuotta sitten parinkymmenen tuhannen asukkaan maalaiskunnan johtajana. Hänen seuraajansa Oskari Auvinen saa johdettavakseen 31 000 asukkaan kulttuuripitäjän.
Kangasalan kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat Heikki Lyytinen ja Raimo Kouhia eivät keskittyneet väkimäärään tai asuin- ja teollisuusalueisiin, kun he listasivat merkkipaaluja Mäkelän 23-vuotisen kunnanjohtajauran varrelta. Pääosiin nousivat Mobilia venerantoineen ja kesäteattereineen sekä Pikonlinna asuntoineen ja palveluineen. Mutta ennen kaikkea päättäjät kiittivät kunnanjohtajan sitoutumista keskustan kehittämiseen.
Ajatus kesäpäivän kulttuuripitäjästä on toiminut punaisena lankana, kun Kangasalaa on rakennettu viimeisten vuosikymmenten aikana. Kuntakeskus ei enää ole jäsentymätön lähiötaajama, vaan kasvavan kunnan keskus merkkirakennuksineen. Uimahalli ja uusi kirjasto saavat pian rinnalleen kuntalaisten olohuoneen, kulttuuritalon.
Kunnanjohtajan panos on ollut merkittävä myös Tampereen rajalta alkavan nauhataajaman kehittämisessä. Lentolan ja Kallion yritysalueiden myötä Kangasala on saanut palveluita ja työpaikkoja. Tulevaisuuden hankkeista tärkein on uusi asuinalue Lamminrahka.
Mäkelän 23-vuotinen ura sisältää myös onnistuneet kuntaliitokset Sahalahden ja Kuhmalahden kanssa.
– Olet pitänyt kunnasta ja kuntalaisista hyvää huolta, päättäjät kiittivät.
Kangasalan vuodet alkoivat saneerauksella
Jukka Mäkelää saateltiin eläkkeelle perjantaina Mobiliassa. Paikalla oli pääluottamusmiehiä, päättäjiä ja yhteistyökumppaneita pitkän uran varrelta.
Päättäjät keskittyivät puheenvuoroissaan menneeseen, Mäkelä loi katsetta myös tulevaan.
– Lähtötilanne olisi voinut olla helpompikin. Neuvostoliitto oli juuri lakkautettu ja Baltian maat itsenäistymässä. Suomessa talous syöksyi lamaan, Raimo Kouhia muisteli vuotta 1991, kun Mäkelä aloitti työnsä Kangasalla.
Uusi kunnanjohtaja joutui ensi töikseen valmistelemaan kuntaan säästöpakettia.
– Oli siinä haastetta Jalasjärvärven pojalle, valtuuston puheenjohtaja sanoi.
Filosofoiva juristi julisti kunnan henkilöstölehdessä, että nousukausi on ohi. Kasvun vuosina ei oltu osattu säästää huonojen aikojen varalle, ja siksi Kangasallakin jouduttiin turvautumaan lomautuksiin.
Työllisyystilanne Kangasalla heikkeni nopeasti. Täystyöllisyydestä syöksyttiin parinkymmenen prosentin työttömyyslukemiin. Kunta saneerasi työllistettävien voimin muun muassa Ruutanan koulun. Mäkelä ennusti, että edessä saattaa olla samankaltaisia työllistämishankkeita. Myös Kangasalan päättäjät tunnistivat tämän päivän taloustaantumassa yhtymäkohtia 23 vuoden takaiseen tilanteeseen.
”Arvostan sopimista ja sitoutumista”
Kunnallisneuvoksen arvonimellä ja Pro Kangasala -mitalilla palkittua kunnanjohtajaa kuvattiin pohdiskelijaksi, joka ei hötkyile, vaan harkitsee ja makustelee asioita.
– Olen konsensuksen kannattaja. Arvostan sopimista ja päätöksiin sitoutumista, Jukka Mäkelä sanoo.
Samaa hän suositteli seuraajalleen: päättäjien kanssa pärjää, kun keskustelee kuunnellen.
Kunnan johto on monesti kuntalaisten hampaissa, mutta kunta saa myös paljon kiitosta.
– Ehkä parhaiten on jäänyt mieleen lämmin ja vilpitön palaute, jota saimme kehitysvammaisten asuntolan avajaisissa.
Mäkelä kannustaa päättäjiä jatkamaan keskustan kehittämistä ja tiivistämistä. Entistä korkeampia rakennuksia, hotellia ja aktiviteetteja tarvitaan, jotta nykyisille ja tuleville palveluille olisi käyttäjiä.
Mäkelä muistutti, että kaavoitettaessa pitäisi ajatella tulevaa 40 000 asukkaan Kangasalaa, eikä entistä 20 000 asukkaan kuntaa.
Terveyskeskuksen kanssa ei hänen mielestään kannata vitkastella: kunta tarvitsee uuden, modernin terveyskeskuksen. Nykyrakennuksista osa voidaan säästää, loppujen paikalle saataisiin toista sataa asuntoa.
Kuntalaisille oikeuksia, vähän velvollisuuksia
– Suunnitelmat olivat valmiit ja valtionosuudet haettu. Hanke oli läänin listojen kärjessä. Mutta poliittisella harkinnalla Forssa nostettiin ohi ja jäimme odottamaan parempia aikoja, Jukka Mäkelä muisteli uimahallihanketta.
Se oli tapetilla jo vuonna 1991, kun hän aloitti Kangasalla. Lopulta hallihankekin päättyi onnellisesti, ja kunnassa on nyt onnistunut ja ahkerasti käytetty Kuohu.
Mäkelä kiinnitti omassa puheenvuorossaan huomiota kuntien kiristyvään säätelyyn ja vuonna 2000 voimaan astuneeseen perustuslakiin.
Mäkelä ilmoittautui vapaakuntakokeilun kannattajaksi. Kun lainsäädäntöä ja säätelyä lievennettiin, se ruokki kunnissa kekseliäisyyttä ja luovuutta sekä tehosti toimintaa.
EU-ajan myötä säätely lisääntyi ja vapaakunta-ajattelusta alettiin loitota.
– Suomalainen virkamies on koulutettu noudattamaan lakia. EU-sääntelyä sovelletaan turhankin kirjaimellisesti, Mäkelä sanoi.
Vuonna 2000 voimaan astunut perustuslaki toi kansalaisille kasan oikeuksia, mutta vain yhden velvollisuuden: velvollisuuden suojella ympäristöä.
Kuntien harkintavalta on kaventanut merkittävästi. Mäkelän mielestä kunnilla pitäisi olla suurempi vapaus toimia kuntalaisten parhaaksi omista lähtökohdistaan.
– Nyt koko Suomea ajetaan yhteen muottiin.
”Olen huolissani identiteetistä”
Kangasalla oli 23 vuotta sitten 21 000 asukasta ja 940 työntekijää. Nyt 31 000 asukkaan kunta työllistää 2200 henkeä.
Tulot eivät ole lisääntyneet samaa tahtia kuin kasvavan kunnan menot. Vuonna 1991 kuntalaista kohti oli velkaa 940 euroa ja veroprosentti oli 17. Nyt velkaa on 2200 euroa asukasta kohti ja veroprosentti nousee 20,5:een.
Talousongelmissa ovat sekä kasvavat että kutistuvat kunnat. Kaikille tarjotaan kuntauudistuksen yhteydessä samaa lääkettä.
Jukka Mäkelä ihmetteli, mikä ongelma on pienessä kunnassa, jolla on palvelut valmiina.
– Vaikka väkiluku olisi hieman laskeva, kunta pärjäisi hyvin, sillä sen ei tarvitse investoida. Ongelma ovat kasvavat kunnat, jotka eivät saa palveluitaan toimimaan.
Mäkelä kysyi, miten isojen, velkaisten kuntien talous paranee, kun ne ajetaan yhteen.
Erityinen kivi valtiovallan kengissä ovat Tampereen ja Turun seudut, joiden kuntia patistetaan liitoksiin. Mäkelä toivoo, että kunnat säilyttävät itsenäisyytensä ja ennen kaikkea identiteettinsä.
Kangasalan pitkäaikainen kunnanjohtaja korostaa, ettei julkista taloutta saada kuntoon kuntarajoja siirtelemällä. Remonttia kaipaisivat palvelujärjestelmä ja rahoitus.
– Sairaanhoitopiirin voisi nykymuotoisena lakkauttaa. Parikymmentä vuotta sitten se oli maan edullisimpia, nyt kustannukset edustavat valtakunnan kärkipäätä.
Keskussairaalan ongelmana on se, että se elää omaa elämäänsä, eivätkä kunnat saa ääntään kuuluviin.
Mäkelän mielestä myös mahdottomaksi kasvaneita velvoitteita pitää keventää. Suomessa kuntien hoidettavaksi säädettyjen tehtävien määrä alkaa olla maailman ennätys.
Mäkelä sanoo, etteivät kuntien palvelut myöskään voi olla maailman tappiin saakka maksuttomia.
