Lämpimin joulu syntyy välittävissä käsissä

 

Pieni sukka, jonka sisällä on raamatunlause, sopii joulutervehdykseksi sellaisenaan tai vaikka paketin päälle kiinnitettynä.

Pälkäneen seurakunnan adventtimyyjäiset eli yhdistetyt diakonia- ja lähetyspiirien myyjäiset ovat monen seurakuntalaisen joulunavaus, hiukan kuin neulottuun, leivottuun ja askarreltuun muotoon muutettu Hoosianna-hymni.

Ensi lauantaina, pikkujouluaattona koittaa taas se hetki.

Maire Kaukonen ja Paula Eloranta viimeistelevät miniatyyrikokoisia yllätyssukkia.

Myyjäisiä valmistellaan kaiken syksyä Tehdään yhdessä -piirissä, jolla on jo vuosikymmenien pituiset perinteet. Paula Eloranta ei tarkasti muista milloin se alkoi, eikä tuolla liene niin väliäkään. Pappilan Kaisan eli Kaisa Urosen aikana kuitenkin.

Siellä jokainen tekee sitä mitä parhaiten osaa tai mistä eniten pitää. Osa kutoo pikkuruisia koristesukkia, osa muotoilee seimen hahmoja, osa pakkaa tai viimeistelee tuotteita.

Paula Elorannan mukaan piirissä käy parhaimmillaan parikymmentä henkeä. Pienet korut, kaikenlaiset tontut, namipiilot, sukat, liinat, lyhdyt, villasukat, pannulaput ja muut joulumyyjäisten suosikkituotteet lämmittävät jo valmistumisvaiheessa ainakin kahdella tavalla: on kivaa tehdä hyvää ja on erityisen kivaa tehdä hyvää yhdessä.

Tällä namipiilolla on pupun piirteet.

– Kaikki eivät tietysti pääse tänne ja osa tekeekin käsitöitä mieluiten kotona. Mutta aika iso osa tuotteista valmistuu täällä, Paula Eloranta kertoo.

Tehdään yhdessä -piirin jouluvalmistelut aloitetaan jo syyskuun puolella. Adventtitunnelma alkaa hiljalleen valaista pimenevää syksyä. Tapaaminen kestää monta tuntia, aikaa riittää.

– Kiirehän ei saa olla eikä kellään mitään paineita. Juodaan välillä kahvia ja jutellaan, Eloranta jatkaa.

Lampaat jonottavat joululaitumelle

Aira Rauas (vasemmalla) ja Tarja Palomäki vapaalankahuovutuksen parissa.

Tarja Palomäki ja Aira Rauas valmistelevat vapaalankahuovutusta, jolla syntyy keveitä huiveja ilman puikkoja, koukkuja tai neuloja. Lakanan päälle levitetyt lankakiemurat huopuvat pesukoneessa ehjäksi työksi.

– Olemme käyneet Tehdään yhdessä piirissä ehkä kolme tai neljä vuotta. Eläkkeelle jäämisestä asti, kun on ollut aikaa, Tarja Palomäki kertoo.

Naiset pohtivat, että hyvän asian vuoksi on mukavaa työskennellä. Piirissä käyminen yhdistää ja siellä voi oppia uusia työtekniikoitakin. Jokainen tuo omat ideansa mukanaan ja niitä voidaan kehitellä eteenpäin. Mutta perinteetkin ovat tärkeitä.

Kolmen naisen ryhmä on koonnut pöytäänsä sähköjohtoja, rautalankaa ja huovutusvillaa. Heidän käsissään syntyy yksi rakastetuimmista adventtimyyjäisten tuotteista: villaiset pikku lampaat.

– Lampaita menee aina paljon, teemme niitä, vaikka kaikkia jouluseimen hahmoja ei olekaan joka vuosi myynnissä, he kertovat.

Täksi adventiksi seimiä on valmistumassa, joten johdoista ja rautalangoista taivutellaan myös nukkeja ja muita eläinhahmoja.

Lammas on adventtimyyjäisten kestosuosikki.

Mutta entä sitten tammikuussa, kun seuraavaan enkeli- ja tonttusesonkiin on yli puoli vuotta? Piirin kokoontumiset jatkuvat niin kuin muidenkin seurakunnan kerhojen ja ryhmien. No, Tehdään yhdessä -piiri aloittaa tietenkin pääsiäisaskartelut. Uudet myyjäiset odottavat huhtikuussa, silloin paraatipaikan valtaavat tiput ja puput.