Rata kunnossa, kassa tyhjä

Vuosituhannen alussa uudistunut ympäristölaki tiukensi ampumaratojen valvontaa Suomessa. Ympäristöviranomaisten huolena oli erityisesti luodeista ja hauleista maaperään ajan mittaan liukeneva lyijy ja muut haitalliset aineet. Ympäristöministeriön tekemän selvityksen mukaan Suomen noin kahdesta tuhannesta ampumaradasta noin kolmannes sijaitsee pohjavesialueilla. Pälkäneen Kankaanmaan ampumarata on rakennettu aikoinaan ensimmäisen luokan pohjavesialueelle, joten jatkolupakäsittely on ollut monimutkainen ja vaativa.

Kun lupa kuitenkin vuonna 2009 ampumaradalle myönnettiin, oli Pälkäneen Metsästysseuran sitouduttava suuriin kunnostus- ja korjaustoimenpiteisiin rata-alueella. Reijo Saarinen, Antti Rauas ja Esa Syrjä kertovat, että saastuneeksi todettua maa-ainesta on tämän jälkeen vaihdettu yhdeksän kuorma-autollisen verran. Sen lisäksi uusiin suojavalleihin on asennettu pendoniittimatot ja kuitukangasta eristeeksi. Suojavallit myös salaojitettiin, jotta sadevesi kulkeutuisi vallista säiliöihin.

Kaiken taustalla on pelko siitä, että luodeista ja hauleista irtoava lyijy sekä muut myrkylliset aineet imeytyvät sadeveden mukana maaperään ja lopulta pohjaveteen.

Kankaanmaan ampumarata on edelleen jatkuvan tarkkailun kohteena.

– Alueelta otetaan vesi- ja maanäytteitä säännöllisesti, miehet kertovat.

 

Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä

Ympäristösuojelulain mukaan vastuu maaperän kunnostamisesta ja puhdistuksesta kuuluu ympäristön saastuttajalle, eli tässä tapauksessa ampumaradalla toimintaa harjoittavalle Pälkäneen Metsästysseuralle.

Koska ampumaradan sijainti aiheuttaa teoreettisen riskitekijän pohjaveden laadulle, on Pälkäneellä jouduttu tekemään ennaltaehkäiseviä suojaustoimenpiteitä.

Lukuisissa tutkimuksissa ei ole havaittu pohjaveden pilaantumista. Myöskään maaperästä havaittujen lyijy- ja myrkkypitoisuuksien ei ole todettu aiheuttavan vaaraa pohjavedelle, sillä näytteiden perusteella lyijyä ja haitallisia aineita löydettiin vain humuskerroksesta, alle kymmenen sentin syvyydestä maan pinnasta.

Viranomaisten huolena oli kuitenkin se, että maaperän happamoitumisen myötä myrkylliset aineet liukenevat lopulta veden mukana pohjaveteen. Kankaanmaan ampumaradan maaperä on kuitenkin PH-arvoltaan neutraali, joten välitöntä maaperän pilaantumisriskiä ei ole todettu.

Metsästysseuran miehet painottavat, että kukaan seuran jäsenistä ei kiistä pohjaveden suojelun tärkeyttä, mutta ylimitoitetut varotoimenpiteet tuntuvat käsittämättömiltä.

– Miksi näin kalliit suojaukset, jos kerran tutkimusten mukaan myrkylliseksi luokitellut aineet eivät edes vaaranna maaperää tai pohjavettä, miehet kysyvät.

– Myös Tavasen teettämät tutkimukset ovat tämän osoittaneet.

 

Kallis remontti

Seuran piirissä vaatimukset osaltaan myös ymmärretään, kun asiaa on saanut ensin sulatella rauhassa. Remontistakin on jo vuosi. Myös yhteistyö viranomaisten kanssa on viime vuosina parantunut selvästi.

– Ympäristölaki koskee kaikkia Suomen ampumaratoja, joten kukaan ei ole kiusallaan ainoastaan meille näitä vaatimuksia asettanut. Niiden kanssa on vain elettävä, jos ampumarata halutaan pitää Kankaanmaalla, miehet toteavat.

Kankaanmaan ampumaradan päivitys nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi maksoi yhteensä noin 45 000 euroa. Tukea seura sai maaseudun kehittämisyhdistys Pomoottorilta, joka kustansi remontista yli puolet.

Seuran osuus on kerätty jäsenmaksuja korottamalla sekä talkootyöllä ja pankkilainalla.

– Rata on vihdoinkin hyvässä kunnossa, mutta seuran kassa on tyhjä, herrat tiivistävät vuosia kestäneen ruljanssin lopputuleman.

– Toivottavasti näillä uudistuksilla pärjätään taas muutama vuosi.

Matti Lepistö