Sosiaali- ja terveyspalvelut, asumisen hinta ja kuntien taloudellinen tilanne ovat kolme päällimmäistä seikkaa, joiden pirkanmaalaiset uskovat kehittyvän huonoon suuntaan seuraavan vuosikymmenen aikana. Kauppapalveluiden, harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien sekä työpaikka- ja koulutustarjonnan nähtiin puolestaan kohenevan eniten kymmenessä vuodessa.
Monessa asiassa pirkanmaalaiset suhtautuivat tutkimuksen mukaan tulevaisuudennäkymiin positiivisemmin kuin muualla Suomessa. Kuntaliitokset herättivät kuitenkin enemmän pessimismiä kuin muualla, ja liitoksissa nähtiin selvästi enemmän kielteisiä kuin myönteisiä puolia. Kuntaliitoksia puoltavina perusteluina mainittiin muun muassa byrokratian väheneminen ja talouden koheneminen, kun taas liitosten arvioitiin vaikeuttavan asiointia, vähentävän vaikutusmahdollisuuksia ja tyhjentävän kuntien reuna-alueita.
Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa selviteltiin suhtautumista kuntaliitoksiin ja oman maakunnan kehittymiseen tulevina vuosina.
Tutkimuksessa selviteltiin myös ihmisten mielipiteitä kunnan ja valtion tehtäväjaosta. Peruskuntien vastuulle katsottiin asuinpaikasta riippumatta kuuluvan päivähoidon, nuorisotyön ja rakennusvalvonnan. Pirkanmaalla myös liikunta lukeutui tähän joukkoon. Toisaalta tulosten valossa valtiolle ei haluttaisi selkeästi siirtää hoidettavaksi yhtään tehtäväaluetta: vaikka kolmannes vastaajista olisikin halukkaita jättämään esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja ammattikorkeakoulutuksen valtion kontolle, noin puolet vastanneista haluaisi pitää kyseiset palvelut kuntien yhdessä järjestäminä.
Pirkanmaalaisten, kantahämäläisten ja keskisuomalaisten näkemyksiä selvitti elokuussa Kunnallisalan kehittämissäätiö TNS Gallupin avulla. Tutkimukseen haastateltiin yli 1100 kuntalaista kolmen eri maakunnan alueelta; Pirkanmaalta vastaajia oli runsas kolmannes.
Viimeisimmät kommentit