Metsään marjojen, sienien ja kivien perässä

Kivet kiinnostavat ihmisiä, on huomattu myös Geologian tutkimuskeskuksessa.

Marjojen ja sienien lisäksi metsäreissu saattaa tuoda Olavi Ojalan reppuun kiviä – ja sitä kautta yllättäen myös hieman retkirahaa. Kangasalla Havialan suunnalla eteen osuneet kvartsipitoiset lohkareet kiinnittivät taannoin metsässä liikkuneen Ojalan huomion.

– Siinä oli silminnähden metallista kuparia, päättelin että siinä on jotakin ja lähetin palan Geologian tutkimuskeskukseen, hän kertoo.

GTK piti Ojalan lähetyksestä: analysoinnin jälkeen geologi saapui Ojalan kanssa katsomaan löytöpaikkaa. Geologisen tutkimuskeskuksen mukaan Ojalan löytämä hopea-kuparipitoinen kvartsilohkare oli huomionarvoinen kohde, joka antaa lisätietoa aiempiin tutkimuksiin.

Viime viikolla tutkimuskeskus jakoi kiviharrastajille 28 500 euroa saamistaan parhaista malmiviitteistä. Palkittujen joukossa oli myös Ojala, joka tunnustautuu itseoppineeksi geologian harrastajaksi. Aktiivinen metsässä liikkuja sai kipinän kymmenkunta vuotta sitten ystävältään. Kirjaston kirjoilla, lekalla, taltalla ja suurennuslasilla pääsee hänen mukaansa jo pitkälle.

Jokainen GTK:lle lähetty kivinäyte tutkitaan maksutta ja tutkimustulokset ilmoitetaan kirjeitse lähettäjälle. Jos näyte on toimitettu laboratorioon asti analysoitaviksi, myös analyysitulos ilmoitetaan lähettäjälle. Mielenkiintoisimpien näytteiden löytöpaikka käydään tarkistamassa paikan päällä.

Ojala arvelee kiviharrastuksen olevan varsin suosittua nykyisin, ja on oikeilla jäljillä.

Kiviharrastuksesta kiinnostuneet kansalaiset lähettivät GTK:lle viime vuoden aikana yli 6000 malmi-, teollisuusmineraali-, luonnonkivi- ja korukivinäytettä. Näistä noin 2000 näytettä analysoitiin kemian laboratoriossa tarkemman alkuainekoostumuksen määrittämiseksi. Maastotarkistuksia mielenkiintoisten näytteiden perusteella tehtiin 110.

GTK:n kansannäytetoimiston geologin Jari Nenosen mukaan aktiivisia näytteiden lähettäjiä on noin 1400.

Kansannäytetoiminta on kansainvälisesti harvinainen, mutta toimivaksi nähty menetelmä uusien maankamaran viitteiden saamiseksi tutkijoiden tietoon. GTK pitää kansannäytetoimintaa kansantaloudellisesti tärkeänä ja merkittävänä lisänä keskuksen tekemässä maankamaran kartoitus- ja tutkimustyössä.

– Jokainen vastaanotettu hyvä malmi- tai muu kivinäyte antaa uutta tai lisätietoa löytöalueensa kallioperästä ja auttaa tutkijoita eteenpäin työssään. Parhaassa tapauksessa lähetetty näyte voi johtaa lisätutkimuksiin ja teollisuuden syntymiseen paikkakunnalle ja tuo näin hyötyä koko yhteiskunnalle, sanoo geologi Nenonen.

Olavi Ojala näkee tässä myös varjopuolen, kun kaivostoiminta on keskittymässä ulkomaisiin käsiin.

– Suomen mineraalit uhkaavat siirtyä ulkomaille, ja hieman on sen puolesta alkanut into lopahtaa, hän toteaa.

Metsässä nämäkin huolet kuitenkin onneksi unohtuvat – ja vastaan voi tulla uusia kiintoisia näytteitä, kuten jo kävi Ruutanan suunnalla. Mustan kiven näytteiden tuloksia joutuu kuitenkin odottelemaan hetkisen, sillä GTK:n mukaan kansannäytetoimistoon on päässyt syntymään melkoinen ruuhka.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?