Taviokuurnia vaelluksella Pirkanmaalla

Pirkanmaalla, kuten muuallakin Suomessa, on havaittu loka-marraskuun aikana tavanomaista voimakkaampaa taviokuurnien vaellusta. Tänä syksynä on nähty Pirkanmaalla Tiira-havaintotietopalvelun mukaan (www.tiira.fi) noin 500 taviokuurnaa. Tämä on moninkertainen lukema verrattuna aikaisempiin vuosiin. Esimerkiksi kuuden edellisen syksyn aikana on havaittu yhteensä vain 111 kuurnaa eli keskimäärin noin 18 kuurnaa joka syksy.

Taviokuurnia (Pinicola enucleator) tavataan Etelä-Suomessa vaelluksilla, joille laji lähtee mikäli pesimäalueilla Lapissa, Pohjois-Norjassa ja -Ruotsissa sekä Venäjällä pihlajanmarjat ja muu ravinto käyvät vähiin. Aivan tarkkaa lähtöpaikkaa isommille vaelluksille ei tiedetä. Suurilla vaelluksilla voidaan havaita kymmeniätuhansia taviokuurnia. Suuri ja voimakas vaellus voi jatkua aina Brittein saarille asti.

Taviokuurnalla on voimakas nokka ja se on noin rastaan kokoinen. Koirailla on vadelmanpunainen pää ja rinta sekä tummilla siivet valkoisilla juovilla. Naarailla sekä nuorilla koirailla vadelmanpunaiset alueet ovat harmahtavan keltaoranssit. Ruokailevat taviokuurnat eivät juurikaan katselijoista välitä, joten kuurnaparvia on päässyt seuraamaan läheltä alueilla, joilla on runsaasti pihlajia. Kuurnaparvet saattavat olla hyvinkin huomaamattomia ruokaillessaan esimerkiksi pihlajissa, mutta ainakin ajoittain voi kuulla lintujen vihellysääniä, jotka kiinnittävät kulkijan huomion.

Suomen pesimäkannaksi on arvioitu noin 20.00–40.00 taviokuurnaa. Suomessa pesimäalue rajoittuu Kuusamon ja Lapin vanhoihin kuusimetsiin ja karuihin männiköihin. Taviokuurna saattaa pesiä myös tunturikoivikoissa. Taviokuurna on kärsinyt metsänhakkuista. Pesimäkauden ulkopuolella taviokuurnia voi nähdä kiertelevän myös etelämpänä.

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?