Mikkolan Navetalla toimivat fysiikan lait: tyhjenevä tila pyrkii heti täyttymään. Kun joku muuttaa pois, uusia tulijoita ja ideoita on saman tien jonossa.
Niinpä, kun Luomura ry. raivaa entisiä näyttely- ja toimistotilojaan Navetan yläkerrasta, uusi tulokas Diabetesyhdistys, kulttuuriyhdistys Mikkolan Navetta ry:n alkamassa oleva oma hanke sekä kierrätystori ovat sitä mukaa täyttämässä tiloja. Niiden lisäksi yläkerrassa toimivat taidelainaamo Kurkistus ja Aitopajan myymälä ja kahvila.
Yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Kääriäinen ja yhdistysaktiivi ja Paku-työryhmän jäsen Outi Nummi ovat tyytyväisiä, vaikka onkin haikeaa vilkuttaa hyvästejä Luomuran Terve Talo -keskukselle. Hyvästeihin sekoittuu iloakin, sillä Terve Talon menestys on Navetalta lähtöisin ja syynä poismuuttoon on toiminnan kasvu.
Mikkolan Navetalla vierailee vuosittain 2500–3000 kävijää. Melkein joka viikonloppu tapahtuu jotakin, Navettakalleriassa ja taidelainaamo Kurkistuksessa tehdään jatkuvasti uusia aluevaltauksia ja kesällä taide levittäytyy aittoihin, makasiiniin ja pihalle.
Luentosarjat, dokumenttielokuvat ja monimuotoinen työpajatoiminta houkuttelevat kävijöitä pitkien matkojen päästä ja Talvikirmaus ja Kesän avaus ovat kaikkien suosimia yleisötilaisuuksia. Ja yhä vain ovet ovat avoinna.
– Tilaa on, tämä paikka on kaikkia varten. Tiloja voi varata käyttöön ja esittää omia ideoita, mitä haluaisi tehdä ja järjestää, Outi Nummi kannustaa.
Aitopaja poisti lokerot
Heti Navetan sisääntulossa ovesta vasemmalla aukeaa Aitopaja. Se on yhtä aikaa käsityömyymälä, kahvio, antikvariaatti ja Aitoon
koulutuskeskuksen opetustila. Kukkian kädentaitajilla ja Luopioisten yrittäjillä on omat myyntiosastonsa sulassa sovussa Aitopajan oman tuotemyynnin kanssa.
Aitopaja on auki tiistaisin ja torstaisin Aitoon koulutuskeskuksen väen puolesta. Työpaja toimii samaan aikaan, kun kahvio ja myymälä ovat auki, ja torstaisin palvelee erityinen vohvelikahvila. Lauantaisin Mikkolan Navetan yhdistysväki pitää Aitopajaa auki talkootyönä.
Nykyään Aitopaja toimii ilman rajoja, sillä väliseinät on raivattu pois ja koko kokonaisuus on yhtä tilaa. Hakematta tulee mieleen entisajan maalaistalon pirtti, jossa jokainen toimitteli omia arkiaskareitaan, mutta kaikkia toimia ja ihmisiä yhdisti tila, kodin aina lämmin sydän.
– Opiskelijoiden ja opettajien on helpompi toimia tässä ja palvella asiakkaita, kun ei ole erillisiä lokeroita. Samalla käsityömyymälä sai kaivattua lisätilaa, Seppo Kääriäinen kertoo.
Outi Nummi toivoo, että yhteisen pirtin henki entisestään vahvistuisi Navetalla. Siellä kaatuu muitakin rajoja kuin väliseiniä.
– Haluaisin sanoa, että tulkaa kaikki Mikkolan Navetalle! Olen riemuissani siitä, että muualta tulevat ovat löytäneet tämän paikan, ja että näyttelyihin, luennoille ja kaikenlaisiin tilaisuuksiin tullaan pitkienkin matkojen päästä. Mutta toivon, että myös paikalliset ihmiset tulisivat entistä enemmän meidän luoksemme, hän sanoo.
Outi Nummi muistuttaa, että Mikkolan Navetan kulttuuritoiminta, taidelainaamo ja näyttelyt ovat vain osa toimintaa. Aitopajan pirtinpöydän ääreen voi poiketa yksinkertaisesti kahville, niin kuin ennen maailmassa naapurin pirttiin poikettiin, kun oltiin juttuseuran tarpeessa.
