Käsillätekijäin ystävänpäivä on käytännössä käsillätekijäin löytöpäivä. Valkeakoski-opiston ja Kukkian Kädentaitajien yhteinen kevättalvinen
tempaus Pälkäneen yhteiskoululla on aarreaitta sekä näpertelijälle että käsityön ammattilaiselle.
Saatavana on sekä materiaaleja että ideoita.
Käsillätekijäin ystävänpäivä -idean keksijä ja kehittäjä Ritva Forsvikin työpajassa opiskeltiin tällä kertaa askartelua kierrätystavarasta. Tähdenmuotoisesta pannunalustasta ei nopealla vilkaisulla materiaalin alkuperää huomannutkaan.
– Kahvipussi on hyvin kestävä ja niitä on helppo saada mistä tahansa. Roskien seassa menevät hukkaan, katsojat pohtivat.
Taidokkaat käsityöt, neuleet, matot, posliiniesineet, tekevät myyntipöydät näyttäviksi, mutta niiden ohesta löytyy jos minkälaisia tarvikkeita puretusta sähköjohdosta posliiniväreihin ja kuminauhoihin asti.
Sirkka Helenius Kukkian Kädentaitajista myi muun muassa itse kutomiaan leppäkerttusukkia, ja mietiskeli samalla, millaisia joulutonttuja voisi askarrella naapuripöydän tuotteista.
Vaikka päivät parhaillaan kirkastuvat kevättä kohti, yllättävän pian pitkäparrat alkavat taas kurkistella. Kädentaitajan työpöydälle niillä on erityisen kiire, mikäli niitä halutaan joulumyyntiin.
– Puupalloja, parta-ainetta ja rautalankaa samassa pöydässä, paljon ei tarvitse enää lisää, Helenius pohti.
Parasta on kun joku ilahtuu
Sirkka Helenius totesi, että kaikenlaista pientä menee kaupaksi. Hänellä itsellään oli myynnissä muun muassa eripituisia vetoketjuja ja laatikollinen lankarullia. Runsaan tunnin kulutta langoista oli enää rippeet jäljellä.
Erityisen mukavalta tuntuu, kun joku ilahtuu yllätyslöydöstä.
– Yhdeltä asiakkaalta oli juuri rikkunut vetoketju takista, ja minulla sattui olemaan juuri sopivan mittainen. Siitä tuli hyvä mieli kummallekin, hän kertoi.
Yllättäviäkin asioita menee kaupaksi.
– Viime vuonna sain yhdeltä muuttoa tekevältä sukulaiselta säkillisen mohairlankoja. Hän sanoi, että jos et tarvitse, heitä ne pois. Toin ne tänne, ja kaikki menivät kaupaksi, Helenius nauroi.
