Kilpailutus: Paikalliset rakentajat eivät päässeet kilpailemaan Suoraman kouluhankkeesta

Kelpaavatko kotikunnan rakentajat Kangasalle?

Sydän-Hämeen suuret rakennusliikkeet ovat valinneet samanlaisen strategian: ne vaalivat monipuolista osaamista. Kun rakentaa asuntojen lisäksi myös kouluja, päiväkoteja ja muita julkisia tiloja, työmaat järjestyvät läheltä ja töitä riittää tasaisesti.

Strategia ei enää toimi entiseen malliin Kangasalla, sillä paikalliset rakennusliikkeet on pelattu ulos isoista kunnallisista hankkeista. Esimerkiksi Suoraman koulun rakentajalta vaadittiin niin isoa liikevaihtoa, etteivät paikalliset rakentajat päässeet tarjouskilpailuun mukaan. Lisäksi edellytettiin kouluhankkeisiin erikoistunutta mestaria.

– Me olemme monialarakentaja, ja myös mestareiden kokemus on monipuolista. Tänä vuonna saattaa olla työn alla teollisuushalli ja päiväkoti, ensi vuonna kauppa ja kouluremontti, toimitusjohtaja Jorma Malm Rakennusliike J Malmista harmittelee mestarille asetettuja vaatimuksia.

Myöskään toisella isolla kangasalalaisrakentajalla Tikirakilla ei ole kouluhankkeisiin erikoistuneita mestareita.

– Mestareidemme osaaminen ja liikevaihtomme riittävät esimerkiksi Tampereen kaupungille ja yliopistolle. Siellä saamme tehdä vastaavan kokoisia hankkeita, toimitusjohtaja Markku Tiilikainen vertaa.

 

Taustalla Sariolan työläs kouluhanke

Kangasala tiukensi isojen hankkeiden rakentajien kriteereitä epäonnisen Sariolan koulun laajennuksen jälkeen. Sahalahden koulurakentajaksi valittiin pieni urakoitsija, jonka osaaminen ja rahkeet eivät riittäneet.

– Koulusta tuli lopulta hyvä ja toimiva. Mutta rakennusvaihe oli raskas ja työllisti kuntaa runsaasti. Rakentajan taitamattomuuden vuoksi myös aikataulu viivästyi pahasti, rakennuspäällikkö Arja Lehto sanoo.

Kunnan ulkopuolelta tullut rakentaja teki kohta kouluhankkeen jälkeen konkurssin. Kokemuksesta viisastuneena Suoraman koulun rakentajalta edellytettiin riittävän suurta liikevaihtoa ja mestarilta kokemusta vastaavista hankkeista.

Arja Lehto korostaa, ettei kunta voi räätälöidä tarjousehtoja kotikunnan yrittäjien mukaan, koska julkisiin kilpailuihin voi osallistua vaikka virolaisfirma.

– Kriteerien on oltavat tiukat, jotta saamme kunnolliset rakentajat.

Paikalliset rakentajat myöntävät, että uimahallin tai lukion mittaluokka oli heille liian iso, mutta Suoraman koulun rakentamiseen heidän rahkeensa olisivat riittäneet.

– Seitsemän miljoonan euron rakennushanke jakautuu kahdelle vuodelle. Me teemme vähän väliä tarjouksia vastaavankokoisista hankkeista, Markku Tiililikainen Tikirakista sanoo.

 

Pääsevätkö paikalliset rakentamaan keskustaa?

Kasvava Kangasala kiinnostaa isoja rakennusliikkeitä. Paikallisia rakentajia huolettaa muun muassa keskustan kehittäminen. Linja-autoaseman ja sen ympäristön rakentamisen hoitaa NCC Rakennus suunnittelusta ja kaavoituksesta alkaen.

– Kunta pääsee helpommalla, kun iso rakennusliike ottaa hankkeesta kokonaisvastuun. Sillä on myös yhteydet sijoittajiin ja muihin yhteistyötahoihin. Mutta kyllä se olisi kunnan etu, jos paikallisetkin rakentajat pääsisivät tekemään tarjouksia keskustan asuin- ja liikerakennuksista sekä muutostöistä. Me tuomme enemmän verovaroja kuntaan kuin valtakunnalliset konsernit, Markku Tiilikainen sanoo.

Rakennusliike J Malm työllistää 55 ihmistä ja Tikirak kolmisenkymmentä. Molemmat rakentajat korostavat, että yhteistyö kunnan kanssa toimii.

– Nämä on näitä kilpailutuksen kukkasia. Mutta kyllä meille töitä riittää myös kotikunnassa.

Viime vuosina paikallisin voimin on tehty muun muassa Liuksialan, Harjunsalon ja Liutun päiväkodit ja Vatialan koulun laajennus. Hankkeita riittää myös jatkossa, sillä Ruutanan päiväkodin tarjoukset on jätetty ja Kirkkoharjun koulun pihan peruskorjaus tulee pian laskentaan. Lähivuosina liikkeelle lähtee isoja hankkeita, kuten yhtenäiskoulu ja liikuntahalli. Niihin paikallisten rakentajien rahkeet eivät välttämättä riitä.

 

 

Paikalliset rakentajat eivät päässeet kilpailemaan Suoraman koulun rakennusurakasta.

 

 

Isot hankkeet avaavat uusia ovia

Pälkäneellä kunnan rakennushankkeet ovat pysyneet sellaisissa mitoissa, että paikallisten rakentajien rahkeet ovat niihin riittäneet. Rakentajat Saarikko teki näköalapaikalle pääkirjasto Arkin. Ainakin yhtä hyvä referenssi pälkäneläisrakentajalle on Lentolan Meditalo.

– Isot hankkeet tuovat myönteistä julkisuutta ja avaavat uusia portteja. Kyllä niistä ilman muuta on hyötyä, Jouko Saarikko sanoo.

Takavuosikymmeninä kunnat saattoivat teettää hankkeita kotikunnan yrittäjillä. Tiukentuneet kilpailutussäädökset ovat tehneet tämän mahdottomaksi.

– Nykyisin urakoista on kilpailemassa uudenlaisia tekijöitä. Heillä ei välttämättä ole rakentajia palkkalistoillaan, vaan työt myydään eteenpäin jopa ulkomailta tuleville urakkaporukoille, Saarikko kertoo.

Paikalliset rakentajat pyrkivät löytämään työmaat läheltä ja tekemään hankkeet tutulla porukalla.

– Se helpottaa asioiden hoitamista ja vähentää työrajoista vääntämistä, kun hommissa on yhteen hitsautunut porukka.

Viime ajat ovat olleet rakennusalalla hiljaisia. Pankit rahoittavat varovaisemmin sekä rakentajia että asunnon ostajia. Kilpailu työmaista kovenee, kun niitä lähtee liikkeelle vähän.

– Toisinaan näkee, että rakentajat teettävät työllisyystöitä: urakkahinta tingitään minimiin, että miehille saadaan töitä.

Parikymmentä rakentajaa työllistävä Saarikko rakentaa parhaillaan rivitaloja Hämeenlinnaan ja remontoi päiväkotia Sahalahdella.

– Kaikki munat eivät ole samassa korissa, kun tekee sekä asuntoja että julkisia kohteita, Saarikko sanoo.

Asuntorakentamisesta jarruttaa varovaisuus. Ennen asunnot myytiin ennen hankkeen käynnistymistä, nyt rakennusvaiheen loppumetreillä tai kohteen valmistuttua.

– Kunnissa on yleistynyt aluerakentaminen. Isot hankkeet eivät ota huomioon pienempiä toimijoita, Saarikko harmittelee.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?