Kesän odotus

Lukijan runo

Monta oon kuuta vuottanut sua.

Monta oon kuuta muistanut sua.

Muistoissain maistanut muuraimet, mansikat

ja mesmarjat niim maukkahat, metiset

sijalla riihen, tuon puretun, vanhan.

Maistanut, muistanut mustikat katveissa kuusten,

puolukat punaiset kannoilla kuivien kankaiden,

karpalot karujen maiden, soiden ja salojen.

Tuntenut tuhannet tuuloset Suomemme suven.

 

Vaan kohtahan vapaina

Vesjärven on ranta ja laine!

Kohta jo salakat, ahvenat katiskaan saanhan!

Kohta jo koivutkin mahlansa valuttaa.

Hiirenkorvansa miljoonat

silmuista pienistä pinnistää.

Sahalaitaiset, karheat lehtensä laittaa ja löytää.

 

Kukasta kukkaan taas perhoiset leijjaa

ja kiireesti kirmaavat kimalaiset.

Ain aurinko paistaa,

halk avaruuden, tuon tutun ja tuntemattoman.

Ja lämmintä on kuin kesällä kerran!

Mikko Kiio

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?