– Taisin nauttia lukioajoista enemmän kuin on tapana. Otin lukiosta kaiken irti: neljä vuotta, 122 suoritettua kurssia ja paljon hauskaa kansainvälistä ja yhteisöllistä tekemistä, sahalahtelainen Aura Rapatti hymyilee.
Rapatti oli neljän lukiovuotensa aikana perusopiskelunsa lisäksi mukana myös erilaisissa Kangasalan lukion kansainvälisyysprojekteissa ja liikuntareissuissa. Kansainväliset vieraat omassa kodissa ja vierailut uusien ystävien luona ulkomailla olivat hienoja kokemuksia, jotka ovat innostaneet kevään ylioppilasta myös pitämään aktiivisesti yhteyttä kansainvälisten projektien kautta saatuihin uusiin ystäviin. Rapatti toimi myös vuoden oppilaskunnan puheenjohtajana. Hän uskoo, että näistä kaikista kokemuksista on iloa ja hyötyä myöhemmissä opiskeluissa ja elämässä ylipäätään.
– Yo-kokeet ja arvosanat ovat toki tulevaisuuden kannalta tärkeitä ja iso osa lukiota, mutta oleellista kuitenkin on, että pelkästään ulkoa oppimisen sijasta opitaan käyttämään ja soveltamaan opittua tietoa, Rapatti muotoilee.
Nuoren naisen halu oppia näkyy hänen suorittamissaan aineissa. Rapatti kirjoitti ylioppilaskokeissa kaikkiaan yhdeksän ainetta: pitkän matematiikan, fysiikan, kemian, englannin, äidinkielen, yhteiskuntaopin, biologian, ranskan ja ruotsin. Tuloksena oli neljä laudaturia, kolme eximiaa ja kaksi magnaa.
Sahalahtelainen hajautti kirjoitukset kolmeen osaan. Ensimmäiset aineet hän kirjoitti viime keväänä, seuraavat syksyllä ja viimeiset nyt keväällä.
– Tämän kevään kirjoituksissa oli omat haasteensa, mutta ne olivat pääsääntöisesti selvitettävissä, Rapatti sanoo.
Pitkästä matematiikasta kirjoitettu magna oli Rapatille pieni pettymys – kevään matematiikan koe osoittautui hänelle haastavammaksi kuin aiemmin tehdyt kokeet.
– Toisaalta fysiikasta saatu magna oli iloinen asia. Fysiikka ei lukeutunut etukäteen ajatellen vahvimpiin aineisiini, mutta päätin sen silti kirjoittaa, koska aina kun olen fysiikan kysymyksiä oivaltanut, se on tehnyt minut todella iloiseksi, Rapatti lisää.
Hyvä lukiovalinta
Aura Rapatti aloitti lukiovuotensa vanhassa lukiorakennuksessa Tapulinmäellä. Abiturienttivuotensa hän ehti käydä uudessa rakennuksessa Pikkolassa.
– Olen tyytyväinen siihen, että ehdin käydä lukiota myös vanhassa rakennuksessa. Oma isäni on myös aikoinaan käynyt lukionsa samassa rakennuksessa. Kangasalan lukion henki ei muutossa hävinnyt mihinkään. Vaikka seinät jotain merkitsevätkin, niin ihmisethän sen hengen luovat. Oli kuitenkin hauska päästä vielä näkemään, miten uusi rakennus toimii käytännössä. Ja hyvinhän tuo toimikin, ylioppilaskirjoituksia sekä uudessa että vanhassa rakennuksessa suorittanut Rapatti miettii.
Lukiovalintansa nuori nainen kokee osuneen ihan nappiin. Alun perin lähinnä kohtuullisen välimatkan takia valittu koulu osoittautui kaikin puolin hyväksi valinnaksi.
– Kyllä oman kunnan lukio oli minulle paras mahdollinen valinta. Näistä neljästä vuodesta minulle jää todella hyvät muistot ja eväät elämään, Rapatti toteaa.
Kiireinen kevät
Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Rapatti on työn teon ohella valmistautunut pääsykokeisiin. Toiveissa on opiskelupaikka Tampereen teknilliseltä yliopistolta joko tuotantotalouden tai tietojohtamisen koulutusohjelmasta tai ympäristö -ja energiatekniikasta. Tampereen yliopistoon hän on hakenut lukemaan kansainvälistä politiikkaa.
– Toivon tietysti saavani opiskelupaikan, mutta ei välivuodenkaan pitäminen mikään katastrofi ole. Jos korkeakoulujen ovet eivät aukene, niin varasuunnitelmat tulevan vuoden suhteen on kyllä tehtynä.
Keväällä Rapatti on tehnyt sijaisuuksia Sariolan koulussa. Kesän ajan hän työskentelee Saarioisilla. Toukokuun puolessa välissä alkaneen ja koko kesän kestävän kesätyön saaminen tuntuu lottovoitolta.
– On hienoa ja mielenkiintoista päästä työskentelemään tähän suureen yritykseen ja vieläpä ihan lähellä kotia, Rapatti mainitsee.
Myös lauantaiset ylioppilasjuhlat teettävät töitä ihan viime metreille saakka.
– Kieltämättä viime viikot ovat olleet melko kiireisiä, Rapatti sanoo.
