Viime kesältä tuttu iltasoitto kiirii taas Luopioisissa. Trumpettisovitus Alpo Honkasen säveltämästä ja sanoittamasta Laulu Kukkialle -valssista kajahtaa Mikkolan Navetalta perjantai-iltaisin kello 19.
Idea iltasoitosta sai alkunsa kahvipöytäkeskusteluista. Jyväskylästä muuttaneet Mirjami Valli ja Seppo Kääriäinen kaipasivat trumpettisooloa, joka on kaikunut kaupungin yllä 1970-luvulta lähtien.
– Varsinainen älynväläys syntyi, kun kuulimme valssin Päivi Kososen esittämänä. Kappaleen juuret ovat täällä, ja siitä oli jo tehty yksi trumpettisovitus, joten siinä se oli, Mikkolan Navetta ry:n Seppo Kääriäinen kertoo.
Valssin tekijä, Luopioisten sähköistäjänäkin tunnettu, monitaitoinen Alpo Honkanen on jo edesmennyt, mutta hänen poikansa Olli Honkanen osaa valottaa sävellyksen taustoja.
Suhde Kukkiaan muuttui säveliksi
Alpo Honkanen muutti vuonna 1954 Luopioisiin paikallisen sähköyhtiön johtajaksi. Kylien sähköistyksen käydessä kiivaimmillaan mies pakeni työpaineita Kukkian rannoille. Kukkia tarjosi hengähdyspaikan, koska mökille ei ollut puhelinta eikä tietä.
Mies oli soittanut sota-ajoista saakka haitaria omaksi ja muidenkin iloksi. Myöhemmin hanuri vaihtui pianoksi ja trumpetiksi, kun sirkkeli vei sormia toisesta kädestä. Työsuhdeasunnossa Sähkö Oy:n talossa (nykyinen Seuratalo) oli myös piano, jota tapailemalla syntyi Laulu Kukkialle.
– Isä varmasti halusi kokeilla pitkän soittoharrastuksen jälkeen, miten säveltäminen sujuu, Olli Honkanen kertoo.
Nuotit tallentuivat paperille 1970-luvulla. Myöhemmin valssi päätyi pojantyttären häihin tanssittavaksi ja ainakin lauluyhtye Kimara on levyttänyt sävelmän.
Olli Honkasen mukaan kansalaisopiston torvisoittajat, joihin isä-Honkanen kuului, tekivät kappaleesta sovituksen puhallinorkesterille. Osa valssista muotoutui nykyiseksi fanfaariksi Asko Vilénin sovittamana.
– Mikkolan Navetalla kuultava versio on jo kovasti erilainen kuin alkuperäinen valssi. Harmi, ettei hääsovitusta ole enää kuin videolla, Olli Honkanen toteaa isänsä ainokaisesta sävellyksestä.
Toistaiseksi haikeat sävelet soivat tietokoneelta Navetan rappusilta, mutta myöhemmin soiton on tarkoitus kajahtaa automaattisesti entisestä palokunnan tornista.
– Viime kesänä moni lähti soittoa kohti kuuntelemaan, mitä ja missä soi. Palaute oli hyvin positiivista, Seppo Kääriäinen tietää kertoa.
Niinpä soitto Kukkian ylistykseksi soi nyt jo toisena kesänä.
