Mikkolan Navetalla pohdiskeltiin lauantaina, millä eväin ja aineksin sinne suunniteltu Kukkian luontokeskus lähtisi syntymään. Hankkeen koordinaattori, biologi ja luontoharrastaja Outi Nummi totesi monia esiselvityksiä ja seudun asukkaiden kuulemisia tarvittavan, ennen kuin luontokeskus paikan päälle saadaan.
– Tänään pohdimme lähinnä sitä, miksi me ylipäänsä haluaisimme tänne tällaisen paikan. Tarkempiin sisältöihin mennään myöhemmin. Ja sitten kun on saatu lihaa suunnitelman rangan päälle, lähdetään hakemaan rahoitusta hankkeelle. Arvelisin, että aikaisintaan vuonna 2015 keskus voisi täällä olla, Nummi sanoi.
Huumoria kehiin
Keskustelua luontokeskuksesta käytiin pienryhmissä. Kaikki kolme pienryhmää oli sitä mieltä, että luontokeskuksesta pitäisi tulla kaikin puolin helposti lähestyttävä paikka, johon kaikenikäisten ihmisten olisi hyvä tulla.
Marja-Liisa Suomalaisen ryhmän mukaan keskuksen tulisi karttaa liiallista tieteellisyyttä ja teknisyyttä.
– Minun mielestäni Luontokeskuksen näyttelyosiossa tulisi välttää latinankielisten sanojen ähkyä ja liikaa A4-paperitietoa, luopioislainen geologi Merja Autiola sanoi.
Autiolan mukaan huumori on oiva keino lähestyä luonnonilmiöitä.
– Lintujen, eläinten ja maisemien maailmaan voisi sukeltaa huumorin kautta. Mielestäni j
onkun epätavallisen luonnontapahtuman tai eläimen toilailun näkeminen on paljon kiehtovampaa kuin esimerkiksi pönöttävän lintuvalokuvan katsominen.
Myös erilaisten äänimaailmoiden ja muiden aistillisten kokemusten puolesta puhuttiin.
– Näin kerran aivan upean videon, jossa kuvattiin vesiperspektiivistä sitä, kuinka kuikka saalistaa. Kun talvella katson tuota videota, saan aina vahvan kesäntunnun mieleeni, Marja-Liisa Suomalainen totesi ja lisäsi, että näyttelyssä voisi olla myös ormioakvaario.
– Ormio on luopioislainen erikoisuus, mutta harva tunnistaa, miltä kyseinen kasvi näyttää, Suomalainen perusteli.
Retkiä luontoon
Kukkian Luontokeskuksen suunnitellaan muodostuvan näyttelystä ja erilaisista toiminnallisista osatekijöistä. Näyttelyssä olisi pysyvä, paikallisia erikoisuuksia esittelevä näyttely sekä vaihtuva osio.
– Toiminnallisuudella on äärimmäisen tärkeä merkitys keskuksessa. Ei kukaan tule kymmentä kertaa samaa näyttelyä katsomaan, Seppo Rinne totesi.
Rinteen ryhmä olikin jo suunnitellut, että esimerkiksi erilaiset koululaisryhmät voisivat näyttelyn jälkeen suunnata ohjatulle sieni- tai linturetkelle.
– Jopa maaseudun ihmisillä tuntuu toisinaan olevan suuri kynnys lähteä yksin luontoon. Siksi uskon, että ohjatut retket olisivat tärkeitä. Voisipa joku siinä samalla ihan tosissaan kiinnostua luonnostakin, Rinne naurahti.
Ohjatuista retkistä hyötyisivät myös erityisryhmät, joiden on omin avuin vaikea lähteä luonnon keskelle.
Erkki Toivarin ryhmä muistutti, että yhteisille retkille lähtemistä auttaa luonnon helppokulkuisuus ja hyvä näkyvyys.
– Hienot maisemapaikat pusikoituvat helposti. Niinpä ehdotankin, että retkikohteiden ympäristöä raivattaisiin talkoovoimin.
