Valkeakoski-opiston Pälkäneen osaston johtaja Marketta Vaismaa on hieman ihmeissään. Opiston lukuvuosi on jo hyvässä vauhdissa, mutta Kalle Laakso ei ole vielä ilmoittautunut yhdellekään kurssille.
Niin ei ole käynyt kertaakaan niiden 44 vuoden aikana, kun kansalaisopisto on toiminut Pälkäneellä.
– Ajaminen alkaa olla hankalaa hämärässä, Laakso perustelee.
Laitikkalalaisen periaatteena on ollut, että hän käy ainakin yhden kansalaisopistokurssin vuodessa. Kun Laakso 44 vuotta sitten lähti ensimmäisille kursseille, hän toimi myös vastaperustetun opiston johtokunnan ensimmäisenä puheenjohtajana.
Samaan aikaan oli käyty myös ensimmäiset nykymuotoiset kirkollisvaalit, joissa seurakuntiin oli valittu uusia luottamushenkilöitä.
– Opisto kiersi pitäjissä kouluttamassa päättäjiä seurakuntiin, Laakso muistelee.
Kansalaisopisto on vastannut notkeasti ajan haasteisiin kaikkien näiden vuosien ajan. Kun kunnissa on ollut tarvetta uusille taidoille, opisto on rientänyt apuun.
Monien muiden tapaan Kalle Laakso on opiskellut opiston ryhmissä muun muassa tietotekniikkaa ja valokuvausta. Erityisen tärkeä harrastus on ollut sukututkimus.
Viime vuosina Laakson kädenjälki on näkynyt luovan kirjoittamisen ryhmässä. Kun kirjoittajapiiri meinasi kuihtua liian vähäisen osanottajamäärän vuoksi, Laakso houkutteli kotikylältään uusia kirjoittajia mukaan.
Kirjoittaminen ja sukututkimus ovat hyviä esimerkkejä kursseista, joilla riittää aina uutta opittavaa. Kukaan ei tule valmiiksi kirjoittajana.
Opisto vahvasti läsnä kylissä
Valkeakoski-opisto palkitsi Kalle Laakson Vuoden 2013 aikuisopiskelija. Kangasalle vuodenvaihteessa laajentunut opisto valitsi palkittavan ensimmäistä kertaa kolmen kunnan alueelta.
Pälkäneläinen Kalle Laakso oli helppo valinta.
– Kalle Laakso on tehnyt vuosikymmenten ajan runsaasti työtä kansan sivistyksen eteen, ja myös hänen sydämen sivistyksensä on suurta, palkintoperusteissa mainitaan.
Laakso oli aikanaan saattamassa kansalaisopistoa vauhtiin Pälkäneellä. Mies on seurannut tyytyväisenä sen uutta aikaa Valkeakoski-opiston alaisuudessa.
– Opetustuntien määrä on pysynyt 5000 tunnissa vuodessa, ja opisto on edelleen vahvasti läsnä sivukylissä, Laakso sanoo.
Marketta Vaismaa kertoo, että sivukylien tarjontaa on tarkoitus kehittää edelleen. Keväällä opisto kokoaa kyläaktiiveja tilaisuuteen, jossa kartoitetaan kylien toiveita. Opistolla uskotaan, että tapaamisessa voidaan löytää sellaisia ideoita, joita kurssitoiveisiin ei keksitä kirjata. Lisäksi kylissä ollaan entistä sitoutuneempia toivekursseihin, joilla vastataan kylistä nouseviin tarpeisiin.
