Hatunnosto Antti Tuiskulle

Kymmenisen vuotta sitten. Nuorimies aloittaa television laulukisassa Cutting Crew -bändin kappaleen I just died in your arms tonight, ja vieno hymy leviää kasvoilleni. ”Eihän se osaa”, hymähdän päätäni pyöritellen.

Nyt. Varttunut, mutta edelleen nuorekkaan oloinen kaveri kiipeää lavalle Suoraman koulun salissa. Kyseessä on ”vain” yhden koulun väelle pidettävä esitys ennen illalla olevaa maksullista konserttia, joten veto lienee lähinnä pientä lämmittelyä iltaa varten.

Pieleen menee. Siinä, missä Tuiskun tavoin kansansuosikiksi television avulla kohonnut räppäri vetää hintavan ravintolakeikankin läpi kolmessa vartissa taustanauhojen kanssa, Tuisku antaa palaa täysillä yli tunnin. Tukena on jäntevästi soittava nelihenkinen bändi, joka antaa levyillä pehmeässä pop-maailmassa soiville kappaleille rosoa ja tuntuvasti lisäpuhtia. En halua tietää, Rakkaus on, Sekaisin, Läpi jään – vauhti on kova, mutta tanssiliikkeiden ohessa Tuisku pysyy nuotissa lähes poikkeuksetta. Koko ajan hän hymyilee, äärimmäisen aidosti. Hyväntuulisuus hiipii kuulijan puseroon väkisin.

Kymmenen vuotta on koulinut pohjoisen pojasta varman esiintyjän. Tuiskun lauluäänellä ei kenties voiteta heavy rock -laulukisaa, mutta Suoraman koululla hän todistaa pystyvänsä tempaisemaan välittömällä olemuksellaan mukaansa sellaisenkin yleisön, joka ei ole ennestään tuttu hänen tuotantonsa kanssa.

Jos sä meet -kappaletta ennen Tuisku kertoo, että hänellekin on useasti sanottu, ettei hän osaa. Hän muistuttaa nuoria kuulijoita siitä, että itseensä uskomalla ja kovalla työllä voi saavuttaa mitä vain.

Koululaisten konserttiin mahtuu myös muita artisteja, enkä tarkoita vain Jenni Jaakkolaa. Ilmoille svengaa Madonnan Music ja sen jälkeen jo aiemmin mainittu I just died in your arms, joka saa itselläni hymyn huulille mutta tällä kertaa ei oloa vaivautuneeksi. Yleisönkin laulamaan saava Juuret päättää konsertin, ja sitä seuraavan huuto- ja taputusmyrskyn jälkeen kuullaan encorena Hyökyaalto. Koulun sali on revetä liitoksistaan.

Pyydän anteeksi, Antti. Kyllä sinä osaat.

Jani Oksanen