Yhteistyö oli lopulta päivän sana

Kangasalan valtuusto ei kokoontunut maaliskuussa, mutta otti menetetyn ajan takaisin huhtikuussa. Maanantaisessa kokouksessa keskusteltiin muun muassa säästöistä ja aloitteista lähes neljä ja puoli tuntia. Ryhmien johtohahmot sekä hallituksen ja valtuuston puheenjohtajat saivat jäädä vielä senkin jälkeen ennalta sovittuun ”pieneen kokoukseen”.

Huhtikuinen keskustelupöytä oli kangasalalaisvaltuutetuille katettu jo pari kuukautta aikaisemmin Suur-Tampere-aiheiseksi, mutta maan hallituksen tuoreet linjaukset kaupunkiseutujen pakkoliitoksista saivat aiheen ainakin hetkellisesti haalenemaan. Korvaavaksi ruokalajiksi löydettiin kuitenkin toinen kuuma peruna: kunnan tälle vuodelle asettama liki kahden miljoonan euron säästötavoite.

– Rakenteellisissa muutoksissa jotakin lakkautetaan ja etsitään korvaava tapa hoitaa asia. Usein säästöä syntyy vasta vuosien päästä. 200 000 euroa opettajien lomista tai 100 000 euroa varhaiskasvatuksen kalustohankinnoista eivät ole rakenteellisia muutoksia, jyrisi sosialidemokraattien Pekka Lahti.

Hän muistutti demareiden esittäneen säästöjen sijaan tälle vuodelle lisäkorotusta veroprosenttiin ja vaati säästöpäätöksiä esittäneiden astuvan esiin.

Lahden puheen tunteen palo nostatti muillakin tunteet pintaan.

– Aina te nostatte sen palveluverkkoselvityksen esiin. Kohta teidän pitää kertoa, mitä palveluja ja mistä päin kuntaa te aiotte lakkauttaa, keskustan Heikki Mäkelä tuumasi.

– Myös kulttuuritalo ja kunnan yhtiöt voisivat osallistua talkoisiin tuon iänikuisen veroprosenttiruikuttamisen sijaan, ärähti perussuomalaisten Jari Leino.

Anne-Mari Thomassen (sd) muistutti henkilöstösäästöissä tulevan ennen pitkää rajan vastaan, kun työssä jaksamisen heikentyessä virheiden määrä kasvaa ja aika menee työstä selviytymiseen.

– Teillä kuntapuolueen edustajilla on töitä, mutta teollisuudessa ei ole ja vaikeuksissa ollaan, vasemmistoliiton Seppo Talli sivalsi.

Hallintojohtaja Jonna Sillman-Sola tosin vahvisti Thomassenin näkemystä arvioimalla, ettei ateriapalveluissa työskentelevien työmäärää pystytä kasvattamaan ottamalla kouluilla käyttöön ylijääneen ruoan myynti.

 

Yhteistyö, yhteistyö, yhteistyö

Kokoomuksen Harri Syrjäläinen toppuutteli asetelmia ja vannoi yhteistyön nimiin, vaikka puolustikin vielä demareista poikkeavaa veronkorotusnäkemystä. Samalla hän ihmetteli vallalla olevaa käsitystä yhden prosentin säästötavoitteesta. Yhden prosentin höylääminen kaikilta ei hänen mukaansa ole ollut missään vaiheessa tavoitteena.

– Viime vuonna budjetista höylättiin kahdeksan miljoonaa euroa, eikä se vaikuttanut millään tavalla. Onko meillä siis ilmaa siellä? hän kysyi.

Keskustan Arja Marttala myönsi sopeutustoimia tarvittavan, mutta samalla myös taitoa ja yhteistä tahtotilaa. Yhteistyötä peräänkuulutti myös Hanna Laine (sd).

– Mitä enemmän keskustelemme, sitä paremmin pystymme tekemään päätöksiä, hän näki.

Miia Kinnari (kok) valitteli, miksi valtuustosalissa käytetään niin paljon energiaa syyllisten etsimiseen epäonnistumisten hetkillä. Hän toivoi, että säästöt palautettaisiin valmisteltavaksi ja valtuutetut istuisivat miettimään asiaa yhdessä kunnanhallituksen ja virkamiesten kanssa. Valtaosa valtuutetuista katsoi kuitenkin Jussi Haaviston (kok) ja Timo Keskisen (kd) tavoin, että paras taho tekemään säästöpäätöksiä on asioista perillä oleva lautakunta.

Demareiden Pekka Lahti kaipasi tehtäväksi rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia, joista oli puhe 1,8 miljoonan euron säästötavoitetta sorvattaessa.

Myös Seppo Tallin esitys Aseman ja Ruutanan välisen tieosuuden säilyttämisestä talousarviossa jäi enemmistön jalkoihin. Muodollisesti hanke on kuitenkin vielä hengissä, sillä toteutuspäätöksen pohjaksi tehdään erillinen vaikuttavuusarviointi.

– Ruutana–Asema-tietä on lykätty jo silloin, kun mummoni oli valtuustossa 1980-luvulla, huokaisi Akseli Kettula (kok).

Valtuustossa nähtyä hetkellistä valtuutettujen tunteiden tuuletusta ja vastakkainasettelua ei kunnanjohtaja Oskari Auvisen mukaan ole säästöasioissa ollut havaittavissa lautakunnissa tai kunnanhallituksessa. Hän lohdutti säästöjen toimivan kuntataloudelle hieman samalla tavalla kuin lääke ihmiselle: se voi maistua pahalta, mutta parantaa.

 

Muutama miljoona yli

Valtuutettuja hämmensi myös sosiaali- ja terveyskeskuksen hakema 3,5 miljoonan euron ylitysoikeus talousarvioon. Suurimmat ylitykset tulivat erikoissairaanhoidosta, lastensuojelun laitos- ja sijaisperhehoidosta, päihdehuollosta sekä työmarkkinatuen kuntaosuudesta ja eläkkeisiin liittyvistä maksuista.

Ennakoitavuutta peränneille valtuutetuille johtava ylilääkäri Sari Mäkinen muistutti viime vuoden talousarvion tekoajankohdan olleen jo kesällä 2012. Eri muuttujista koostuva palapeli, joka oli aiemmin vakaalla tasolla ja valtionavuin katettavissa, päästiin kuitenkin korjaamaan vasta viime vuoden päätteeksi.

Mäkisen mukaan uusia toimintamalleja haetaan sosiaali- ja terveyskeskuksessa mahdollisuuksien mukaan. Nykyisen pääterveysaseman toimintoja on esimerkiksi suunniteltu siirrettäväksi toisaalle, jotta tehokas lääkärin ja hoitajan työparityöskentelyä saataisiin otettua käyttöön vapautuvien lisätilojen myötä.

Valtuutetut kaipasivat samanlaista luovuutta muillakin kunnan sektoreilla.

 

Kangasala-henkeä etsimässä

Seppo Talli kaipasi sitä yhteistä Kangasala-henkeä, joka on ollut ajoittain ilmassa suurta ja pahaa Tamperetta vastaan. Loppuillasta tuo henki näytti jälleen välillä löytyvän muun muassa äänestysaluejaon muutosta mietittäessä. Raikun ja Kautialan äänestysalueiden lakkauttaminen – äänestyspaikkojen siirtäminen Huutijärvelle ja Jorma Mäntylän (vas) sanoin ”säästämisen viemisen kolikkotasolle” – näytti saavan puheissa täystyrmäyksen.

– Ei kai näillä toimilla lähdetä äänestysaktiivisuutta laskemaan entisestään, ja vielä kunnan korkeimpien äänestysprosenttien alueilta? Säästöä tulisi kuitenkin vain 1700 euroa alueelta, äimisteli Tony Lähde (vihr).

Hanna Laine muistutti esityksen taustalla olleen vaikeus löytää riittävästi ihmisiä vaalitöihin, mutta ilmoitti demareidenkin olevan sinut äänestysaluejaon säilyttämisessä ennallaan.

Yksimielisyyttä ei lupaavasta alusta huolimatta kuitenkaan löytynyt, sillä valtuustoryhmillä oli varsin toisistaan poikkeavat muistikuvat asiaa puineesta hallituksen kokouksesta. Kun Heikki Lyytinen (kok) ilmoitti seisovansa kunnanhallituksen esityksen takana, asiassa päädyttiin äänestämään. Lyytinen sai mukaansa 18 valtuutettua, mutta se ei riittänyt muutoksen hyväksymiseen ja äänestysaluejako säilyy nykyisellään.

– Niin harvoin saa tukea kokoomusta ja kepua, että nyt se pitää tehdä, Talli kevensi tunnelmaa silmäillessään muutosta vastustavien joukkoa.

Ennalta yksi puhutuimmista aiheista – kaupunkiseudun tiivistäminen – ohitettiin muutamalla kommentilla runsaan kolmen tunnin kohdalla. Kommenteista heijasteli tyytyväisyys kuntarakennelain pakkoliitospykälästä luopumiseen, mutta tyytymättömyys valtioneuvoston toimintaa kohtaan. Kangasala katsoo, että kaupunkiseudulla tehdyn selvityksen jatkotyön tarpeeseen on syytä palata vasta myöhemmin. Loppuvuonna katse nähdään yhteistyössä tarpeelliseksi kääntää erityisesti uuden sote-mallin työstämiseen.

– Itsenäinen Kangasala ja yhteistyö kunniaan. Palatkaamme lähtöruutuun, vaikka rahaa paloikin, Anja Aarnio (sd) julisti.

Seutuselvitykseen kului Aarnion mukaan Kangasalan kunnalta noin 20 000 euroa, mutta sen lisäksi iso määrä viranhaltijoiden työtunteja.