Tavase-tekopohjavesilaitoksella on sisarhanke Turussa. Turun tekopohjavesihanke lähti liikkeelle viisi vuotta Tamperetta myöhemmin, mutta valmistui jo 2011.
Turun kokemukset eivät ole kovin rohkaisevia, sillä hanke on törmännyt samoihin ongelmiin kuin Tavasekin: matkan varrella suunnitelmat ovat muuttuneet, aikataulut pettäneet, kustannukset karanneet, vedentuotantokapasiteetti pienentynyt ja epävarmuudet lisääntyneet.
Nyt Turussa on edetty syyllisten kuulemisvaiheeseen: tarkastuslautakunta selvittää, miksi kaupungin edustajat eivät ole viheltäneet peliä poikki, kun koko jättihanke on alkanut näyttää tuhoon tuomitulta.
Vielä vuosituhannen vaihteessa uskottiin, että 93 000 kuutiota vettä vuorokaudessa tuottava laitos valmistuisi vuonna 2007 ja maksaisi 76 miljoonaa euroa. Viime vuonna laitos tuotti vuorokaudessa 46 000 kuutiota vettä, ja rakentamiseen on tähän mennessä uponnut 188,7 miljoonaa euroa. Lisää rahaa tarvitaan vielä kymmeniä miljoonia, jotta veden käsittely ja varalaitos saadaan kuntoon ja kapasiteetti nostettua Turun seudun tarpeiden tasolle.
Kaupunki käyttää Turun seudun tekopohjavesiyhtiössä määräysvaltaa, sillä se omistaa yhtiön 64,7-prosenttisesti. Tavase-tekopohjavesiyhtiön 69,5-prosenttisesti omistava Tampere ei vielä pohdi omistajaohjauksen epäonnistumista, vaan kovistelee pienempiä naapureitaan.
Valkeakoski, Kangasala ja Akaa ovat päättäneet käyttää omistajaohjauksen kovinta keinoa: erota yhtiöstä ja hoitaa vedenhankintansa itse. Kun eroamassa olevat kunnat eivät suostuneet takaamaan uusia Tavase-lainoja, Tampereen kaupunki päätti, että ”osakassopimusta noudattamatta jättäneitä kohtaan aloitetaan toimenpiteiden valmistelu”.
Turku haluaa käydä omistajaohjauksen epäonnistumisen läpi, jotta jatkossa osattaisiin toimia viisaammin.
Yhtiöiden määrä kasvaa kaiken aikaa, ja vuoden alussa Turulla oli jo 45 yhtiötä. Ne toimivat kuntalaisen kannalta keskeisimmillä aloilla.
Jokseenkin kaikki kunnat tarjoavat yhtiöiden kautta vettä, sähköä ja lämpöä. Myös infrastruktuurin rakentaminen ja monet palvelut on siirretty yhtiöiden hoitoon. Tämän vuoksi omistajaohjauksesta tulee entistä tärkeämpää.
Turun tarkastuslautakunta ihmettelee, miksi tekopohjavesilaitoksen hallintoon, talousseurantaan, tiedonvälitykseen, riskienhallintaan ja muihin epäkohtiin puututtiin vasta, kun laitos oli jo valmis.
Tarkastuslautakunnan selvityksessä kaupungin edustajat myöntävät monta virhettä. Keskeisenä pidetään sitä, että jätti-investoinnin taloudenpito ulkoistettiin, eikä oikea ja ajantasainen tieto sen vuoksi tavoittanut kaupungin päättäjiä.
Kun omistajaohjaus ei toimi, yhtiöt saavat mellastaa mielensä mukaan. Pälkäneen ja Kangasalan harjuissa touhuava Tavase on osoittanut, millaista jälkeä silloin voi syntyä.
Tyrmäävien Natura-lausuntojen jälkeen näyttää siltä, ettei Tavase-tekopohjavesilaitos etene koskaan rakennusvaiheeseen. Kun lupaprosessi on puitu päätökseen, Tampereen seudullakin aletaan ehkä selvittää, miten 0,4 miljoonan euron hintaisiksi arvioidut tutkimuskustannukset kasvoivat lähes kymmeneen miljoonaan euroon.
Kaupparekisterin mukaan miljoonista ovat tällä hetkellä päättämässä tamperelainen Peter Löfberg, Kangasalan omistaman kiinteistöyhtiön entinen toimitusjohtaja Heikki Salmela, Valkeakosken entinen kaupungininsinööri Pentti Bergmann, Akaan entinen tekninen johtaja Jukka Suominen ja Tehyn tamperelainen pääluottamusmies Esa Kanerva.
Turun tarkastuslautakunta muistuttaa selvityksessään, että osakeyhtiön hallituksella on oikeudellinen vastuu. Yksittäinen hallituksen jäsen voi joutua vastaamaan omilla varoillaan hutiloinnistaan: ”Hallituksen jäsen ei vapaudu korvausvastuusta osoittamalla, että häneltä puuttuu kyky tai taito hoitaa kyseistä tehtävää. Ammattitaitonsa liian vähäiseksi kokevan tulee kieltäytyä hallituksen jäsenyydestä.”
