Perusturvatoimi helpottaa tekniikan avulla sivukulmilla asuvien ikäihmisten itsenäisenä pärjäämistä. Valkeakoski-opiston rehtorina kesäkuussa aloittaneen Markku Valkamon mielestä myös kansalaisopisto voisi hyödyntää teknologiaa ja luoda uudenlaisia vuorovaikutteisia etäopiskelumahdollisuuksia.
– Nyt vaarana on, ettei sivukulmille jää mitään toimintaa, jos kokoon ei saada seitsemää opiskelijaa. Olisi kuolinisku vapaalle sivistystyölle, jos vetäytyisimme vain keskuksiin. Uuden tekniikan avulla kylän kurssi saataisiin liikkeelle parilla, kolmella opiskelijalla. Tarvittaisiin vain tilat ja yhteys, jonka välityksellä voisi osallistua kurssille.
Tekniikka kehittyy ja halpenee hurjaa vauhtia. Uudet laitteet eivät ole bittinikkareiden yksinoikeutta, vaan kaikkien saavutettavissa ja hallittavissa.
Pälkäneellä hyvät resurssit
Kansalaisopiston uusi rehtori on kiertänyt laajenevan opiston eri toimipisteitä kesän aikana. Pälkäneen vierailuiden yhteydessä hän tutustui myös Mikkolan Navettaan, joka on tuonut uutta tarjontaa Luopioisiin.
Valkeakoski-opisto hoitaa kansalaisopisto-opetusta Pälkäneellä kolmatta vuotta. Resurssit ovat pysyneet kunnan kokoon nähden hyvinä, sillä opetusta annetaan 5000 tuntia vuodessa. Ensi vuoden alusta opistoon liittyvät Urjala ja Akaa ostavat yhteensä saman verran. Myös Kangasalla on totuttu toimimaan suhteessa niukemmilla resursseilla.
Laajenevan opiston alueella on entistä tärkeämpää, että opettajat löydettäisiin läheltä. Ei ole järkeä hukata aikaa ja rahaa siihen, että opettajat ajavat pitkin seutua.
– Kartoitamme, löytyykö peruskouluista ja lukioista lähivuosina päteviä ja halukkaita opettajia kansalaisopistolle, Valkamo kertoo.
Lisäksi erilaiset tukitehtävät kaipaavat uudelleenorganisointia, sillä osastonjohtaja ei ehdi keskittyä opetuksen laatuun ja toiminnan kehittämiseen, jos hän juoksee availemassa ovia ja luovuttamassa avaimia.
Opiston toimintaa järjestettäessä sen sisällä kulkevat kuntarajat pyritään unohtamaan.
– Keskityn siihen, että opisto toimii alueellaan mahdollisimman tehokkaasti ja tarjoaa kuntalaisille mahdollisimman hyvät palvelut. Siksi olen kiinnostunut erityisesti opiston ulkorajoista, Markku Valkamo sanoo.
Myös harrastajat ovat jo oppineet katsomaan naapurikylienkin tarjontaa. Kunnanrajojen yli on entistä helpompi harrastaa, kun Pälkäne, Kangasala ja Valkeakoski ovat samaa opistoa.
Miten viisikymppiset äijät saadaan kurssille?
Kansalaisopisto levittää alueelleen henkistä hyvinvointia. Sen tarjonta ei kuitenkaan tavoita aivan tasapuolisesti, vaan opiskelijakaarti on naisvaltainen – ja ikääntyvä etenkin sivukulmilla.
– Perinteinen haaste on se, miten viisikymppiset äijät saadaan opiston kurssille, Markku Valkamo sanoo.
Yhdessä nuorisotoimen kanssa mietitään ratkaisua, jolla nuorille tarjottaisiin luonteva tapa jatkaa harrastustaan. Nykyisin taiteen perusopetuksessa vuosikausien ajan pitkäjänteisesti töitä tehneiden nuorten harrastus saattaa lopahtaa, kun he lähtevät opiskelemaan tai perustavat perheen.
Valkeakoski-opiston rehtori toimii samalla Valkeakosken sivistystoimenjohtajana. Kaupungissa pohditaan parhaillaan liikunta- ja nuorisotoimen hallinnollista paikkaa, ja sivistystoimi on ollut esillä yhtenä luonnollisena vaihtoehtona.
– Se on aika harvinaista, että sivistystoimenjohtajalle ei kuulu koulu eikä päivähoito. Tämäkin osoittaa osaltaan, miten paljon tehdaspaikkakunnalla on arvostettu kulttuuria ja sivistystä, Markku Valkamo sanoo.
Pirkkalasta kotoisin oleva ja Tampereella asustava sivistystoimenjohtaja ihailee reilun 20 000 asukkaan paikkakunnan aktiivisuutta.
– Kaupunki tarjoaa kokoonsa nähden hirveän määrän kulttuuritapahtumia ja teatteria.
Organisaatiossa päällekkäisyyttä
Markku Valkamo on ehtinyt hoitaa monenlaisia tehtäviä sivistyksen ja kulttuurin parissa. Kirjallisuustiedettä lukenut filosofian maisteri toimi muun muassa toimittajana, kunnes opiskeli yli kolmekymppisenä luokanopettajaksi.
Ennen Valkeakoskea hän toimi sivistystoimenjohtajana Pirkkalassa, joka on seudun nopeimmin kasvavia kuntia. Kiivas kasvutahti näkyi sivistystoimenjohtajan laaja-alaisessa virassa ja tilojen kovassa käyttöasteessa.
– Opistolla ei ollut ollenkaan omia tiloja, joten tein paljon töitä sen eteen, että kaikki koulutilat olivat tehokkaassa käytössä aamukahdeksasta iltakahdeksaan. Valkeakoskella tilat ja resurssit ovat aivan eri tasolla.
Kuuden Pirkkalassa vietetyn vuoden jälkeen Valkamo on entistä kokeneempi johtaja: hän tietää, miten organisaation saa toimimaan.
Uransa aikana mies on vienyt läpi monta organisaatiouudistusta. Hän oli käynnistelemässä Tampereen aluerehtorijärjestelmää Peltolammin koulun rehtorina ja vetämässä Pirkan opistoa, joka syntyi Tampereen seudun kansalaisopistouudistuksen yhteydessä.
Valkeakoski-opisto laajenee vuodenvaihteessa Akaan opistolla. Muutos ei hermostuta rehtoria, sillä hän tietää kokemuksesta, mitä kaikkea liitosvaiheessa pitää hoitaa.
Organisaatio-osaamiselle on käyttöä myös Valkeakoski-opistossa.
– Meillä on nyt päällekkäisyyttä, sillä musiikkia opiskellaan sekä kansalaisopistossa että musiikkiopistossa. Kuvataiteen ja käsityön osalta tilanne on sama, sillä taiteen perusopetuksen hoitaa Emil. Päällekkäisyys aiheuttaa sekaannusta harrastajien joukossa. Olisi myös maksajille eli kunnille selkeämpää, jos opetus olisi keskitetty yhteen paikkaan, Valkamo sanoo.
Hän perehtyi organisaatioihin kesän aikana asiakirjojen avulla sekä tapaamalla kymmenittäin yhteistyötahoja. Valkamon mielestä ei voi puhua edes säästämisestä tai leikkaamisesta, jos tilojen ja toimintojen päällekkäisyyksiä karsitaan ja toimintaa virtaviivaistetaan.
Vapaa-aikansa kansalaisopiston rehtori viettää suurelta osin urheilun parissa.
– Viikonloppuna tein muutaman kymmenen kilometrin maastopyörälenkin ja kävin työntämässä 17 kilometriä tasatyöntöä rullasuksilla.
Muun muassa lento- ja jalkapallon parissa valmentajana toiminut Valkamon valmentaa nykyisin nuoria hiihtäjiä.
– Sappeenvuoreen nouseva asvalttimäki tullut tutuksi rullasuksitreeneissä.
Parin viikon päästä Valkamo toimii kilpailunjohtajana, kun Kaukajärvellä suunnistetaan Koululiikuntaliiton mestaruuksista.
