Kirkon Yhteisvastuukeräys päättyi lokakuussa, jolloin keräystilitys luovutettiin keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Suomalaiset lahjoittivat vuoden 2014 Yhteisvastuukeräykseen yhteensä 3 944 588,33 euroa.
Keräyksen pääkohde kotimaassa oli saattohoito ja ulkomailla Guatemalan alkuperäiskansojen parissa tehtävä ihmisoikeustyö.
Yhteisvastuukeräyksen tuotto jaetaan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyön ja katastrofiavun, TERHO-säätiön, Kirkon diakoniarahaston ja hiippakuntien sekä seurakuntien diakoniatyön kesken.
Pälkäneen seurakunnan tulos oli 12 744,18 euroa, mikä tarkoittaa 2,26 euroa jäsentä kohti. Pälkäne oli kerääjänä Sääksmäen rovastikunnan seurakunnista selkeä ykkönen, jos tulos suhteutetaan jäsenmäärään. Akaan seurakunnassa varoja saatiin kokoon euromääräisesti enemmän, 12 961,71 euroa, mikä tarkoittaa jäsentä kohti 0,97 euroa.
Kangasalla kerättiin 11 763,48 euroa eli jäsentä kohti 0,49 euroa.
Naapuriseurakunnista Pälkänettä suhteellisesti karttuisampia olivat Hauho, jonka 8 143,60 euron tulos tarkoittaa 2,49 euroa jäsentä kohti, sekä Padasjoki, jossa kerättiin 7 729,78 euroa, eli 2,79 euroa jäseneltä.
Yhteisöllisyys tiivistää keräystä
Pälkäneen kirkkoherra Jari Kemppainen kiittää lahjoittajia ja kerääjiä. Hänen mukaansa Pälkäneen hyvä keräystulos perustuu kahteen asiaan. Pälkäneellä hyväntekeväisyyteen lahjoitetaan yleensäkin hyvin, mutta Yhteisvastuukeräyksen järjestämistä tukee myös vahva yhteisöllisyys.
– Pälkäneellä on tapana että kinkeritalo tai kinkeripiiri hoitaa keräyksen alueellaan. Monissa suurissa seurakunnissa kinkerit ja muu yhteisöllisyys on kadonnut ja sitä kautta seurakuntalaisten kiinnostus toimia vapaaehtoisina kerääjinä on hävinnyt, kirkkoherra Kemppainen sanoo.
Pälkäneellä seurakuntalaiset kokevat seurakunnan omakseen ja siten Yhteisvastuukeräyksestäkin tulee kaikkien yhteinen asia, eikä se jää pelkkien työntekijöiden vastuulle.
