Pälkäneen lukion koulupäivä poikkesi maanantaina tavallisesta arkirutiinista, kun opiskelijoiden joukkoon pulpetteihin istahti kymmenen kuntapäättäjää. Sitä ennen he olivat jo kuunnelleet oppilaitoksen esittelyn ja käyneet ruokalassa syömässä.
Lukio kutsui paikallisia valtuutettuja ja kunnan virkamiehiä tutustumaan tavalliseen koulupäivään, jotta nämä voisivat omin silmin ja korvin todeta, mitä siellä on meneillään.
– Lukio muuttuu. Opiskelu on erilaista kuin 20 vuotta sitten, jopa erilaista kuin viisi vuotta sitten. Tänä vuonna edessä on isoja päätöksiä, jotka koskevat koko toisen asteen koulutuskenttää. Siksi pidimme tärkeänä kutsua paikallisia päättäjiä katsomaan, millainen paikka lukio nykyään on ja millaista on opetus, vt. rehtori Mirva Hirmukallio perusteli.
Kutsua noudatti perussuomalaisten ryhmästä kolme valtuutettua neljästä, sosialidemokraattien ryhmästä kaksi viidestä ja kokoomuksen ryhmästä kaksi yhdeksästä. Muista valtuustoryhmistä ei ollut edustusta.
Lisäksi paikalla olivat kunnanjohtaja Janita Koivisto, joka on itsekin käynyt Pälkäneen lukion, vs. hallintojohtaja Mia Sorri sekä sivistystoimenjohtaja Mauri Nest.
Opiskelijat yllättivät
Lukiolla oli nähty paljon vaivaa vierailupäivän vuoksi, ja se näkyi lopputuloksessa. Osallistuttuaan esittelyyn, ruokailuun, tuntien seuraamiseen ja paneelikeskusteluun ja käytyään keskusteluja oppilaiden ja opettajien kanssa valtuutetut olivat sekä tyytyväisiä että melkein hämmentyneitä.
Erityisesti oppilaat yllättivät – miten pieni parjattu maalaislukio voikin tuottaa näin esiintymistaitoisia, sanavalmiita oppilaita, joilla on selkeät ja kypsät näkemyksen asioista. He ovat epäröimättä valmiit puhumana lukionsa puolesta.
– Eivät edes ne seiskan keskiarvolla sisään tulleet koe tulleensa kakkosluokan oppilaitokseen, vaan he kokevat saaneensa mahdollisuuden! Tero Ahlqvist (ps.) tiivisti opiskelijoilta kuulemiaan kommentteja.
– Hienosti järjestetty, tärkeä päivä, olen oikein vaikuttunut tästä, Risto Lindholm (sd.) kiitteli.
Jari Laukkanen(ps.) harmitteli sitä, että useampia päättäjiä ei ollut paikalla enempää. Hän itse ei uskonut, että lukio-opetus lakkaisi Pälkäneellä tulevaisuudessakaan kokonaan. Hän arveli, että verkostoitumalla kumppaneiden kanssa voisi syntyä hyvä monipuolinen oppilaitos – varsinkin jos Pälkäneen lukion erityisvahvuudet säilytetään.
– Täällä seitsemän keskiarvo ei ole välttämättä ongelma – se voi olla positiivinen asia, Laukkanen ihmetteli.
Timo Ailio (sd.), joka on aina kannattanut lukion säilyttämisestä, kertoi käsityksensä vain vahvistuneen vierailun aikana.
– Jos jokin täällä yllätti, se oli positiivisuus, joka vallitsi sekä opiskelijoiden että opettajien kesken. Syntyi paljon myönteisempi kuva, kuin mitä kaikenlaisissa seminaareissa halutaan antaa tai mitä kylältä kuulee, hän totesi.
Tero Ahlqvist mainitsi, että valtuustokeskusteluissa toistuu vähän väliä ajatus, että lukion säilyttäminen sinänsä ei saa olla arvo kunnassa.
– Tämän vierailun jälkeen olen valmis sanomaan, että kyllä se on arvo, hän vakuutti.
”Markkinoikaa meitä”
Jokavuotinen kilpailu opiskelijoista, oman koulun markkinointi ja tiedon levittäminen on osa nykylukion elämää. Mitä enemmän koulu joutuu sinnittelemään altavastaajan asemassa, sitä suurempi työ on markkinoinnissa.
Kouluvierailun yhteydessä lukion opettajat vetosivat päättäjiin, jotta kunta auttaisi tiedon levittämisessä.
– Markkinoikaa myös meitä samalla kuin koko kuntaa, Mirva Hirmukallio myönsi viitaten aikeisiin ryhtyä erilaisten kampanjoiden avulla kohottamaan Pälkäneen kunnan imagoa.
– Me teemme kaiken mitä opetustyön ohessa suinkin pystymme. Haluamme kertoa erityisesti siitä, miten koulu on muutakin kuin sitä, mitä mitataan ylioppilaskirjoituksilla, kertoi lehtori Satu Kotiranta.
Osa Pälkäneen opiskelijoista on niitä, jotka eivät ole päässeet muihin lähiseudun lukioihin tai eivät ole keksineet muuta opiskelupaikkaa kuin lukion. Siksi motivaatiohaasteet ovat toisenlaisia kuin eliittilukioissa ja opettajilta vaaditaan erilaista ammattitaitoa.
– Usein meillä käy kuitenkin niin, että ne kuutosella kitkuttajat alkavatkin viihtyä ja löytää motivaatiota
opiskeluunsa, Kotiranta muistutti.
Tero Ahlqvist painotti, että kunnan olisi tehtävä ensin suoraselkäinen ratkaisu lukion suhteen: että se joko säilytetään tai lakkautetaan. Jatkuvassa epävarmuudessa elävää oppilaitosta on vaikea markkinoida.
Timo Ailio oli samaa mieltä: – Jahkailu ja päättämättömyys pitää saada loppumaan.
Sivistystoimenjohtaja Mauri Nestin mukaan ratkaisun tekemistä hankaloittaa se, että kaikki asiat eivät ole paikallisten päättäjien omissa käsissä. Muun muassa toisen asteen opetuksen järjestämisluvat täytyy hakea tänä vuonna uudestaan.
– Tammikuussa pitäisi tulla ministeriöstä tieto, millä ehdoilla järjestämislupia myönnetään. Sitten tiedetään vähän enemmän. Itse pidän joka tapauksessa tärkeänä, että asioista käydään avointa keskustelua kaikkien asianosaisten kanssa, eikä tehdä päätöksiä suljetuissa kabineteissa, Nest sanoi.
