Kristittyjen ykseyden rukousviikon vietto on alkanut jo vuonna 1908, Suomeen se ehti 1950-luvulla. Ekumeeninen rukousviikko muistuttaa kristittyjen
yhteenkuuluvuudesta ja yhdessä toimimisen ja rukoilemisen tärkeydestä.
Pälkäneellä rukousviikko päätettiin sunnuntai-iltana paikkakunnalla toimivien seurakuntien yhteiseen Matkahuoltoiltaan Pälkäneen seurakuntatalossa. Käytännön järjestelynä se on helppoa, sillä varsinaisia seurakuntia on vain kaksi: Pälkäneen seurakunnan lisäksi helluntaiseurakunta.
– Muihin seurakuntiin kuuluvilla on kirkot muualla, joten me toteutamme ekumeniaa keskenämme. Niin kauan kuin olen ollut Pälkäneellä kirkkoherrana, olemme pyrkineet järjestämään vuosittain ainakin yhden tapahtuman, jossa kohtaamme, Jari Kemppainen kertoi.
Hän totesi, että vaikka luterilainen kirkko on pilkkoutunut moniin kirkkokuntiin, kristityt ovat aina yksi Kristuksessa.
– Niille, joille Jumala on isä, seurakunta on aina äiti. Ei ole olemassa äiditöntä kristittyä, Kemppainen muistutti.
Illan puhujavieraana oli pastori Martti Kuikka helluntaiseurakunnasta.
– Uskoa tarvitaan eniten silloin, kun meillä on vaikeaa. Pitää muistaa, että uskovalla ihmisellä ei ole sattumia, vaikka elämässä joskus siltä tuntuisikin, hän sanoi.
Martti Kuikka jättää helmikuun lopussa johtopaikkansa helluntaiseurakunnassa, joten siinä roolissaan hän oli jäähyväisvierailulla.
– Minä jään Pälkäneelle asumaan ja käyn kokouksissa aivan kuten ennenkin, joten kyllä me edelleen nähdään, hän lupasi.
Kuikka vakuutti, että on kiva saada olla yhdessä.
– Varmasti on paljon sellaista, mikä yhdistää meitä, hän uskoi.
Matkahuoltoillan musiikista vastasi kokoonpano, jossa soittivat ja lauloivat Sirpa-Liisa Suova-Huuhka, Johanna Lemmetyinen, Kaisa Aalto-Wallin, Marianna Haataja, Anu Potkonen, Sari Vesto, Janne Vesto ja Timo Koskela.
– Hengellinen musiikki on luonteeltaan ekumeenista. Se yhdistää kristittyjä ja ylittää kirkkokuntarajoja, oman bändin kanssa jo vuosia esiintynyt kappalainen Janne Vesto pohti.
