Vaikka alku saattoikin antaa toisenlaisen kuvan, kohun saattelemana Kangasalla järjestettyyn taidekasvatusseminaariin saapunut taiteilija Teemu Mäki ei tullut shokeeraamaan vaan puhumaan. Toki Mäki otti Kangasala-salin haltuun tavanomaisesta kukkaketonäkymästä poikkeavalla taustakuvalla, mutta muuten hän esitti asiapitoisen näkemyksensä rauhallisen jäsennellysti.
Taiteen eri tehtäviä pohtinut Mäki katsoo, että taiteen – oli kyseessä sitten musiikki, runoilu, maalaaminen tai massaviihde – tehtävistä ensimmäinen on nautinto. Moni näkee taiteen tärkeänä, koska se tarjoaa mahdollisuuden päästä irti arjesta.
– Televisiosarja on jännittävämpää kuin oma elämä, jossa ei tarvitse juosta murhamiestä pakoon – ei edes Kangasalla, Mäki hymähti puheenvuoronsa alkajaisiksi.
Parhaimmillaan taidenautinto toimii Mäen mukaan eskapismin vastakohtana ja saa katsojan kohtaamaan todellisuuden.
Keskustelun herättämisestä, jonka Mäki arvioi taiteen toiseksi tehtäväksi, taiteilijalla on ollut omakohtaisia kokemuksia. Hänen 1980-luvun lopulla tekemänsä videotaideteos, joka sisälsi ihmisiä kuohuttaneen kissantappokohtauksen, sai osan kuntalaisista takajaloilleen nyt liki 30 vuotta teoksen julkaisemisen jälkeen.
– Taiteen pitäisi inspiroida, ärsyttää tai vietellä ihmistä pohtimaan. Käytännössä se on vaikea haaste, eikä keskustelu syty neutraalilla tavalla vaan vaatii jonkinlaista tylyyttä. Puolueetonta taidetta on siinä mielessä vaikeaa tehdä, ja yleensä kyseessä onkin puoltoääni johonkin suuntaan.
Viisauden tavoittelusta kehittymiseen
Viisauden tavoittelua, taiteen kolmatta tehtävää, voidaan Mäen mukaan lähestyä kahdesta eri näkökulmasta. Ensimmäinen on ongelmanratkaisulogiikka, joka tähtää ”mitä pitäisi tehdä?” -tyyppisten kysymysten ratkaisemiseen.
– Tällaisia voivat olla vaikkapa kysymykset, miten ratkaista päivähoitoasiat tai tuleeko sitä ydinvoimaa vai. Joku voi kysyä, mihin siinä tarvitaan taidetta – kun on poliitikot ja tiedemiehet sitä varten, niin tarvitseeko siihen tulla pensseliä heiluttamaan tai tanssimaan. Taiteen avulla on kuitenkin mahdollista lähestyä asioita monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti, Mäki esittää.
Vaihtoehtoinen näkökulma viisauden tavoitteluun on filosofisten kysymysten kautta – sellaisten, joihin ei välttämättä ole olemassa lopullista vastausta.
Tunne-elämän kehittämistä Mäki pitää taiteen neljäntenä tehtävänä. Taiteen kautta, esimerkiksi Risto Jarvan elokuvaa katsoessa, voi ymmärtää ihmistä paremmin. Toisaalta taiteen avulla voi olla mahdollista vahvistaa oman elämänsä tunneskaalaa ja saavuttaa rikas ja monipuolinen tunne-elämä.
Mäki neuvoi taiteilijoita unohtamaan taiteen vaikuttavuuden pohtimisen.
– Jos Immanuel Kant olisi teorioitaan kirjoittaessaan ajatellut, että tajuaakohan kadunmies tätä ja monikohan tarttuu, hän olisi varmaan päätynyt kirjoittamaan huonoja kolumneja kuten minä. Taide sitä paitsi vaikuttaa hitaasti, eikä yksittäinen teos yleensä muuta mitään. Samoin yhdellä aterialla ei ole vaikutusta – mutta jos syöt kymmenen vuotta eri tavalla, se muuttaa.
