Tasavallan Presidenttinä poikkeuksellisen pitkän rupeaman toiminut Urho Kaleva Kekkonen oli vauhdikkaan autokyydin ystävä. Kun edustusautolle annettiin virkamatkoilla kunnolla käskyä, saattueen keulilla körötellyt poliisi-Saab tuppasi tulemaan presidentin käskystä ohitetuksi. Virkavallan täytyikin toisinaan soittaa määränpäähän, että siellä paikalliset koppalakit lähtevät UKK:ta kuljettavan loistoauton turvaajaksi, kun alkuperäinen johtoauto jäi kuin nalli kalliolle.
Niin, loistoauton ja loistoauton. Ei varsinkaan Kekkosen presidenttitaipaleen alkuvaiheen edustuskärryä ihan sellaiseksi toki voinut kuvailla. Neuvostoliiton ylimmältä johdolta jo Kekkosen pääministeriaikana lahjoituksena saatu vuoden 1955 ZIS teki tenät kummallakin kerralla, kun valtionpäämiestä piti sillä jonnekin kuskata. Kultarannan-reissulla pamahti virranjakaja, ja Turun linnan 700-vuotisjuhliin mennessä vesipumppu. Pian automobiili lahjoitettiinkin Kaartin pataljoonalle. Samaan osoitteeseen oli jo ehtinyt päätyä toinen samanmoinen ZIS. Se oli itänaapurien lahja edelliselle päämiehelle Paasikivelle.
Uljas Cadillac
Komeampien ja tiettävästi myös toimivampien edustusautojen kyytiinkin Kekkonen toki pääsi. Niin surullisenkuuluisa ZIS kuin parempia muistoja jättäneet ajoneuvot ovat näytillä Kangasalla Mobiliassa. Tieliikenteen valtakunnallisessa erikoismuseossa avattiin viime viikolla näyttely nimeltä Liikkeelle, sanoi Kekkonen.
UKK:lla oli jossakin vaiheessa allaan muun muassa Chrysler Newyorker, jota oli pidennetty 70 senttiä. Kyseinen auto näkyi aikanaan lehtikuvissa paljonkin. Vielä uljaampi oli toki vuoden 1969 Cadillac Fleetwood. Tilaa ja tehoa riitti, ja adjutantteja varten oli kääntyvät penkit. Kuljettajan ajoergonomia sen sijaan ei paras mahdollinen ollut, ja jotta kuski ei kaikkea kuulisi, takapenkkiläisten ja ohjaamon väliin sai lasiseinän.
Mobiliassa on esillä toki myös tavallisen kansan ajokalustoa Kekkosen valtakaudelta. Itämerkit Wartburg ja Moskvitsh olivat tuolloin suosittuja, ja aivan valtavaa sukseeta nautti klassinen Kupla-Volkkari. Oma lukunsa olivat erinäisine palveluineen maakuntia kiertäneet bussit, kuten kauppa- ja postiautot.
Kattonopeudet voimaan
Kekkosen valtakausi oli paitsi monenlaisen muun kehityksen, myös liikenteen kasvun aikaa. Mobilian näyttelyssä pääsee seuraamaan, miten Suomi muuttui toisen maailmansodan jälkeisestä kehnojen ajoneuvojen ja surkeiden maanteiden valtiosta tiestöltään Pohjoismaiden ykkösmaaksi. Nyttemminhän asia on alkanut olla taas vähän niin ja näin.
Urkiksikin kutsuttu presidentti oli tietynlaisesta vauhtihakuisuudestaan huolimatta sitä mieltä, että varsinainen kaahailu pitää saada kuriin. Päämies ymmärsi turvallisuuden päälle eikä katsonut hyvällä sitä, että tieliikenne vaati esimerkiksi
vuonna 1972 jo reilusti toista tuhatta kuolonuhria.
Kattonopeudet saatiinkin Suomeen viimein 1970-luvulla, ja myös turvavyöasian kanssa alettiin mennä eteenpäin. Promillerajat merkittiin rikoslakiin vuonna 1977.
Liikkeelle, sanoi Kekkonen –näyttely on esillä Mobiliassa 18.12. saakka. Museossa käydessään voi tutustua samalla myös muun muassa Moottori-lehden 90-vuotisnäyttelyyn sekä Taksiliitto 70 vuotta –näyttelyyn eli nähtävää riittää. Myös pysyvät näyttelyt kuten Rally Hall of Fame ovat avoinna.
