Pälkäneellä on vastustettu Tavasea jo 20 vuoden ajan. Valtavaa tekopohjavesilaitosta ei haluta kunnan keskustaan. Jo hankkeen varhaisessa vaiheessa kävi selväksi, että maakunnallinen vedenhankinta saattaisi ajaa paikallisten asukkaiden ja yritysten etujen yli.
Onkkalalaisten ja vehoniemeläisten pelastajiksi näyttävät nousevan Natura-alueet. Sekä Pälkäneellä että Kangasalla oltiin epäileväisiä, kun EU-ajan myötä alettiin muodostaa uudenlaisia suojelualueita. Kunnissa pelättiin, että Natura vaikeuttaisi elämää tulevaisuudessa.
Ylikansalliseen päätöksentekoon perustuvat Natura-alueet pelastivatkin Pälkäneen keskustan ja Vehoniemen harjut. Kansallisella tekopohjavesilaitoksen lupapäätöksellä ei voida uhata tervalepikon tai harjumetsien Natura-arvoja.
Natura-alueisiin alettiin suhtautua niiden arvon mukaisesti, kun Vehoniemen suojelualueet omistavalle Metsähallitukselle selvisi, että Tavase uhkaa Punamultalukkoa. Metsähallitus puuttui tilanteeseen pontevasti, ja sen jälkeen myös ELY-keskuksen Natura-lausunto oli tyrmäävä.
Lupapäätöstä tehtäessä noudatetaan varovaisuutta. Luvan antajan pitää olla varma siitä, ettei hanke muuta Natura-alueen oloja.
Kainuun ympäristökatastrofin vuoksi varovaisuusperiaatetta noudatetaan tänään tiukemmin kuin vielä muutama vuosi sitten. Talvivaarassa on nähty, mitä tapahtuu, kun koko maakunnan kiima on riittävän kova ja konsultit päästetään tulkitsemaan lainsäädäntöä yhtiön haluamalla tavalla.
20-vuotinen sota Tavasea vastaan on edennyt viime vaiheisiin. Rintamalinjat ovat siirtyneet jo ajat sitten Pälkäneen ja Kangasalan harjuista omistajakaupunkiin Tampereelle.
Tavase oli alun perin Valkeakosken seudun kuntien hanke. Tampere tuli jälki-ilmoittautuneena mukaan, kun Pinsiönkankaalle suunniteltu toinen tekopohjavesihanke eteni hitaammin.
Tampere-vetoisuus kävi kaikille selväksi viimeistään vuosituhannen vaiheessa, kun vedenhankintayhtiö perustettiin. Tampere omistaa yhtiöstä lähes 70 prosenttia.
Tavase on elänyt kaupungin lainarahalla. Viime vuodet kaupunki on lainannut konkurssikypsälle yhtiölle rahaa ilman vakuuksia. Siksi Tampereen veronmaksajat ovat heränneet kyselemään hankkeen mielekkyyden perään.
Tavasesta tulee kiusallinen esimerkki siitä, mihin demokratia hukkuu nykyaikana. Kuntien keskeiset toiminnot on siirretty yhtiöihin, joita omistajien on vaikea ohjailla, vaikka niiden hallitukset on miehitetty kuntien edustajilla. Yhtiön hallituksen jäsenet ajavat yhtiölainsäädännön mukaisesti yhtiön asiaa.
Puolet Tavasen osakkaista päätti kolme vuotta sitten jättää yhtiön. Sekä Valkeakoski että Tampere rakentavat jo kymmenien miljoonien vesilaitoksia, joista ne hankkivat tekopohjavesilaitoksen sijaan vetensä. Siitä huolimatta Tavase on jatkanut omaa elämäänsä ja päättänyt valittaa kaatuneista luvistaan.
Nyt Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Salmi ja liiketoimintajaosta johtava Kalervo Kummola lupaavat, että omistaja puuttuu peliin. Kaupunki voi kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen ja vaihtaa edustajansa.
Jos omistajien ääni kuuluu, yhtiön viivytystaistelu lupien saamiseksi lopetetaan ja valitus vedetään pois hallinto-oikeudesta. Asia voidaan ratkaista yksin Tampereella, sillä kaupunki omistaa yhtiön 70-prosenttisesti. Yhtiöstä eroon pyrkivät Kangasala, Valkeakoski ja Akaa ovat jo selkeästi ilmoittaneet, mitä mieltä ne hankkeesta ovat.
Ne eivät tarvitse Tavasea. Kangasala on pistänyt vedenottamonsa kuntoon, Akaa rakentaa putkea Hämeenlinnaan ja Valkeakoski uutta vesilaitosta, mistä Tavase yritti keväällä kaupungille uhitella.
