Omistajaohjaus: Tavasen omistajakunnat pohtivat lomien jälkeen, haudataanko tekopohjavesihanke

Vedenhankintayhtiö hakee lupia valitusteitse

Aluehallintovirasto tutustui syksyllä Tavase-tekopohjavesihankkeeseen paikan päällä.

Pälkäneellä uskottiin, että kaksikymmenvuotinen tekopohjavesilaitosvääntö päättyi, kun aluehallintovirasto hylkäsi kesällä Tavasen lupahakemuksen.

AVI katsoi, että hanke uhkaisi Keisarinharjun-Vehoniemenharjun sekä Keiniänrannan Natura-alueita. Natura-alueet perustuvat ylikansalliseen lainsäädäntöön, eikä niiden yli voida kävellä kansallisilla päätöksillä.

Tavasen lupahakemuksesta jätettiin 167 muistutusta. AVI ei edes ryhtynyt vastaamaan valittajille, koska hanke kaatui muutenkin luonnonsuojelu- ja vesilain vastaisena.

Päätös syntyi äänin 2–1. Luvan myöntämisen kannalle yksin jäänyt Jukka Leinonen ei osallistunut Pälkäneellä ja Kangasalla syksyllä järjestettyyn katselmukseen.

Tavase ei tyytynyt AVI:n ratkaisuun, vaan vedenhankintayhtiön hallitus päätti valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Pälkäneellä ja Kangasalla ratkaisua on ihmetelty, sillä puolet osakkaista on irtautumassa yhtiössä: Kangasala, Valkeakoski ja Akaa päättivät jo kolme vuotta sitten jättää Tavasen, eivätkä ne ole enää taanneet yhtiön lainoja. Lisäksi Tampereen apulaispormestari Pekka Salmi on luvannut, että lupaprosessin jälkeen hanke haudataan.

Valitusprosessista päättää Tavasen hallitus. Osakaskunnat voivat vaikuttaa yhtiöön hallitusedustajiensa tai yhtiökokouksen kautta.

Tavasen osakkaista Lempäälä on ehtinyt ilmoittaa, että se on valituksen takana. Tampereella asiaan palataan lomien jälkeen.

 

Hallitus päätti valituksesta

Tavase Oy piti viimeisen yhtiökokouksen 25. kesäkuuta, kun Aluehallintovirasto oli hylännyt tekopohjavesilaitoksen lupahakemuksen. Kangasalaa kokouksessa edustanut kunnanjohtaja Oskari Auvinen sanoo, ettei lupapäätösvalitus ollut asialistalla.

– Se on toimivan hallituksen asia, Auvinen sanoo.

Kangasala on antanut hallitusedustajalleen Heikki Salmelalle kirjalliset ohjeet, joissa häntä edellytetään toimimaan valtuuston vuonna 2012 tekemän päätöksen mukaan. Kunta päätti silloin Valkeakosken ja Akaan tapaan irtautua Tavasesta.

– Yhtiöstä on kuitenkin vaikea irtautua, koska osakkeille ei ole löytynyt ottajaa. Siksi olemme mukana Tavasessa, halusimme tai emme. Tämä on pattitilanne, Auvinen sanoo.

Kunnanjohtaja epäilee, että Tavasen toimilupa-asia etenee korkeimpaan hallinto-oikeuteen, kuten hankkeen muutkin vaiheet tähän mennessä.

 

Tavase oli hukkainvestointi

Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Salmen mielestä tekopohjavesiyhtiö tulisi ajaa hallitusti alas.

– Paasikivi opetti, että viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. Tavase on tullut maksamaan reilut kuusi miljoonaa euroa. Nyt pitäisi tunnustaa, että se oli hukkainvestointi ja maksaa viulut.

Pekka Salmi muistuttaa, ettei Tampere tarvitse Tavasea, sillä kaupunki on panostanut 30 miljoonaa euroa Kaupinojan vedenottamoon.

– Ja meillä on käsissämme valtavasti muitakin investointeja.

Pekka Salmen mielestä Tampereella ei ole omistajapoliittista linjaa siitä, miten Tavasen kanssa tulisi edetä.

– Omistajaohjaus on kaupunginhallituksen ja sen liiketoimintajaoksen tehtävä.

Liiketoimintajaostoa johtava Kalervo Kummola kertoo, että Tavasen jatkosta päätetään elokuun kokouksessa.

– Käytännössä asian ratkaisee yhtiön 69,5-prosenttisesti omistava Tampere, Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen sanoo.

 

Lupa näyttäisi paremmalta taseessa

Omistajakunnat voivat myös kokoontua yhdessä pohtimaan tilannetta. Näin tehtiin, kun puolet osakaskunnista oli päättänyt irtautua yhtiöstä, eivätkä siksi enää myöntäneet takauksia Tavasen lainoille.

– Kunkin osakaskunnan pitäisi muodostaa oma kantansa ja kokoontua sitten yhteiseen pöytään. Yhtiö on yhteinen, ja kunnilla on siitä taloudellisia vastuita, Pekka Salmi sanoo.

Omistajat voivat kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen ja vetää valituksen pois. Tampere saattaa kuitenkin katsoa lupaprosessin loppuun kirjanpidollisista syistä.

Kaupunki on lainannut konkurssikypsälle yhtiölle miljoonia ilman vakuuksia. Jos yhtiö nyt ajettaisiin alas, taseisiin jäisi miljoonia euroja miinusta. Mutta jos laitokselle saataisiin luvat, miljoonille olisi katetta.

Miljoonien vastuut voivat poikia myös jälkipyykkiä: kunnissa alettaisiin kysellä, ketkä olivat päätöksiä tekemässä. Turussa tarkastuslautakunta on jo selvittänyt, mikseivät kaupungin edustajat viheltäneet peliä poikki, kun sikäläisen tekopohjavesihankkeen aikataulut, kustannukset ja toimivuus pettivät Tavasen tapaan.

 

Heikki Salmelalla kaksijakoinen rooli

Kangasalan edustajana Tavasen hallituksessa istuu valtuuston entinen puheenjohtaja Heikki Salmela (sd). Edustajan valitsee kunnanhallitus.

Heikki Salmelan tilanne hallitusedustajana on kaksijakoinen. Osakeyhtiölain mukaisesti hallituksen jäsenen on ajettava yhtiön etua. Toisaalta Salmela on saanut ohjeeksi toimia niin, että Kangasala pääsisi yhtiöstä eroon, kuten valtuusto vuonna 2012 päätti. Se ei ole onnistunut, koska osakkeille ja ennen kaikkea vastuille ei löydy ottajaa.

Salmelan mielestä pattitilanne johtuu yhtiöjärjestyksestä.

– Hankkeen alkumetreillä ei ymmärretty, miten kauan prosessi voi kestää, eikä määritelty, miten siitä pääsee eroon.

Perustusasiakirjojen puutteellisuus tuli konkreettisesti esiin, kun yhtiöstä eroon pyrkiviltä Kangasalta ja Valkeakoskelta haettiin lisärahoitusta.

– Kuntien pitäisi löytää jonkinlainen ratkaisu, miten yhtiöstä voi irtautua. Jos laitos rakennetaan, lakimiesten mukaan Kangasalakin joutuu maksamaan omistuksensa mukaisen osuuden käyttökustannuksista, vaikkei se edes ottaisi laitoksesta vettä.

Salmela arvelee, että jos valtuustoon nyt tuotaisiin Tavasen perustamisasiakirjat, ne eivät varmasti menisi läpi ennen kuin kaikki vaihtoehdot on perusteellisesti pohdittu.

Toisten maille suunniteltu hanke on poikinut joka vaiheessa valituksia korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Reilut viisi vuotta Tavasen hallituksessa istunut Heikki Salmela myöntää, että etenkin uudella hallituksen jäsenellä riittää opiskeltavaa.

– Materiaalia tulee hirvittävä määrä. Mutta hallituksen puheenjohtajaa tehtävä työllistää vielä enemmän, kun yhtiöllä ei ole muita työntekijöitä kuin toimitusjohtaja.

 

 

Millä rahoilla yhtiö jatkaa?

Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Salmi totesi Tavasen lupien kaaduttua, että hanke on tullut tiensä päähän.

– Kaupinojan vedenpuhdistamoa saneeraava kaupunki ei tarvitse tekopohjavettä. Se olisi ollut järjetön tuplainvestointi näinä taloudellisesti niukkoina aikoina, Salmi kirjoitti blogissaan.

Salmi näkee hankkeessa myös moraalisen ongelman: kaupunki ei voi lähteä rakentamaan laitosta Pälkäneelle ja Kangasalle vastoin niiden tukea.

Salmi odottaa, että kaupunginhallitus linjaa lomien jälkeen, miten Tavasen kanssa menetellään.

– Asiaan tarvitaan omistajan kanta.

Tampere on paitsi suurin omistaja, myös suurin rahoittaja. Tavase on toiminut kaupungin lainojen turvin.

– Vaikuttaa siltä, että Tavasella on rahat loppu. Millä rahoilla yhtiö aikoo jatkaa toimintaansa ja tehdä lisäselvityksiä, Salmi kysyy.

Hän uskoo, että vähimmillä vahingoilla selvitään, kun yhtiö ajetaan hallitusti alas. Lupaprosessin jatkaminen tai konkurssi vain kasvattaisivat osakkaiden maksettavaksi jäävää laskua.

 

 

Pälkäneen pitäisi keskittyä purkamaan Tavase-haittoja

Pälkäneen kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen Tero Ahlqvist (ps) kyseli omistajaohjauksen perään, kun Tavasen hallitus päätti AVI-ratkaisun jälkeen jatkaa lupavääntöä, vaikka puolet omistajakunnista on irtaantumassa yhtiöstä.

Ahlqvist soitti ja lähetti sähköpostia Tavasen toimitusjohtaja Petri Jokelalle, Tavasen hallituksen puheenjohtaja Peter Löfbergille, Tampereen konsernihallinnon johtaja Juha Yli-Rajalalle ja yhdyskuntapalveluista vastaavalle apulaispormestari Pekka Salmelle, joka on luvannut, että lupaprosessin jälkeen Tavase haudataan.

– Kukaan ei vastannut puhelimeen eikä sähköpostiin, Ahlqvist ihmettelee.

Häntä olisi kiinnostanut tietää, kenen mandaatilla Tavase lupapäätöksestä valittaa. Ahlqvistin mielestä hankkeelle pitää laittaa piste tässä vaiheessa.

– Jos lupa myönnetään, laitoskin rakennetaan jossain vaiheessa. Nykyiset omistajat voivat vaikka myydä sen ylikansalliselle yhtiölle.

Ahlqvistin mielestä Pälkäneellä pitää nyt keskittyä poistamaan haittoja, jotka Tavase on tuonut mukanaan, vaikkei laitosta välttämättä koskaan rakenneta. Hankkeen vuoksi kunnan luontainen kasvusuunta on maakuntakaavassa varattu vesitehtailuun, ja lähes koko kuntakeskuksesta ollaan tekemässä pohjavesialuetta.

Pohjavesialue tuo mukanaan rajoituksia. Ensimmäisenä niistä on kärsimässä Aapiskukko, jonka polttoainekauppa uhkaa päättyä.

Ahlqvist muistuttaa, ettei maakuntakaavaa ole vielä hyväksytty.

– Vedenhankinta-aluemerkinnät voi vielä poistaa harjusta. Niille ei ole perusteita, koska Tavasen lupapäätöksen mukaan Natura-alueet estävät tekopohjaveden valmistuksen.

 

Heikki Mäljä teetti Tavasen vastaisen sodan 20-vuotisjuhlakynän.

20 vuotta Tavase-taistelua

”Valtuustokin tyrmäsi Pälkäneen vesitutkimukset”, Sydän-Hämeen Lehti uutisoi 12. lokakuuta 1995.

Pälkäneläispäättäjät halusivat jo 20 vuotta sitten sanoutua selkeästi irti Tampereen ja Valkeakosken seudun tekopohjavesihankkeesta. Päätös syntyi teknisesti yksimielisesti, kun kukaan ei kannattanut tutkimuslupia puolustanutta Jukka Laurilaa.

– Kun olemme mukana, pystymme vaikuttamaan asioihin, Laurila perusteli kantaansa.

Pälkäne lähti kuunteluoppilaaksi tekopohjavesihankkeeseen, kunnes Heikki Mäljän herättämä kritiikki kasvoi kansanliikkeeksi. Ympäristövaikutusten arvioinnista alkaen kunta on vastustanut tekopohjavesihanketta yksimielisesti.

Kansanliikkeen keulahahmoksi nousi Kalle Hakalehto. Kaivosinsinööri hämmästyi jättihankkeen valmistelusta ja asenteesta, jolla laitosta Pälkäneen ja Kangasalan harjuihin ajettiin.

– Pälkäneläisille sanottiin, että turhaan te vastustatte, vesilaki on niin voimakas laki.

20 vuotta Tavasen kanssa taistellut Heikki Mäljä teetti keväällä merkkivuoden kunniaksi Ei Tavaselle 20 vuotta -kyniä.

 

Tavase Oy:n hallitus

toimitusjohtaja Petri Jokela, Tampere

puheenjohtaja Peter Löfberg, Tampere

Pentti Bergmann, Valkeakoski

Jaakko Hupanen, Lempäälä

Esa Kanerva, Tampere

Heikki Salmela, Kangasala

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?