Kasvun äärellä

Täällä maalla voin seurata näköalapaikalta luonnossa tapahtuvia muutoksia. Kylällä järjestetyn kylvön siunaamisen aikaan myös oman kasvimaani kevättyöt oli tehty. Nyt heinäkuussa sipuleilla on terhakan vihreät varret, perunat on pariin kertaan mullattu ja lastenlasten ripottelemat pikkuruiset tillinsiemenet alkavat näyttää jo oikeilta tilleiltä.

Marjapensaissa punertaa, sienet odottavat poimijaa ja viereisellä pellolla kurkipariskunta kasvattaa ja kouluttaa poikasiaan.

Toisen näköalapaikan kasvun ihmeeseen olen saanut isovanhemmuuden myötä. Olen ymmärtänyt, että mummous on uusi mahdollisuus lapsuuteen ja aitoihin kokemuksiin, kykyyn ihmetellä. Miksi ruisrääkän ääni on niin outo, miksi taatan päässä on kaljua, mutta parrassa ei, minne kurjet menevät syksyllä?

Luin viikko sitten Harper Leen romaanin Kuin surmaisi satakielen. Lakimies Atticus on kahden lapsen isä 30–lukulaisessa pikkukaupungissa Yhdysvaltojen eteläosassa. Hän toimii mustan miehen puolustusasianajajana ja tekee kaiken voitavansa estääkseen syyttömän miehen tuomitsemisen kuolemaan. Paikkakunnalla vallitsevan yleisen mielipiteen mukaan valkoihoisen edun tulee aina voittaa. Kun Atticus selittää kyseleville lapsilleen omaa toimintaansa hän sanoo: ”Ainoa mikä ei alistu enemmistön mielipiteeseen, on ihmisen omatunto.” Tuon lauseen olen kirjoittanut muistikirjaani.

Kun ryhdyin kirjoittamaan tätä juttua, tutkin ensi sunnuntaille valittuja kirkkovuoden tekstejä. Niistä löysin Jeremian kirjasta katkelman: ” Kääntykää vihdoin oikealle tielle ja tehkää hyvää, kohdelkaa aina oikeudenmukaisesti toisianne. Älkää sortako vierasheimoisia, älkää orpoja älkääkä leskiä. Älkää surmatko syyttömiä tässä maassa.”

Juuri tähän romaanin sydämeltään sivistynyt lakimies pyrkii, totuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Omantunnon äänen seuraaminen antaa rohkeutta toimia sen puolesta mikä on oikein.

Kun katson lastenlasteni kisailua nurmella, puukolla vuolemisen opettelua tai keskittynyttä lintujen tarkkailua, mietin, miten totuuden ja oikeudenmukaisuuden siemenen itämistä voi vahvistaa. Miten osaan omalla esimerkilläni tukea heissä omantunnon heräämistä, rakkautta totuuteen?

Siksi rukoilen näille ihmistaimille siunattua kasvuaikaa. Herra, anna minulle viisautta ja voimia toimia oikein, kastella ja kitkeä oikeaan aikaan.

 

Outi Takkinen

kesäasukas

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?