Radio soittaa taustamusiikkia, kun Harjulan pajan työmiehet paikkaavat saunan seinää Kostianvirran rannalla. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikä tahansa rakennustyömaa ja -porukka. Tällä työmaalla kokeneemmat konkarit opastavat nuorempiaan ja tuloksista hyötyvät erityisesti kunnan veronmaksajat.
Pälkäneellä on luotu hyvin toimivia malleja työttömyyden hoitoon. Harjulan paja on reilun vuoden ajan tarjonnut pitkäaikais- ja nuorisotyöttömille oikeaa ja mielekästä työtä, jonka kautta voi avautua väyliä koulutukseen tai työllistymiseen avoimilla markkinoilla.
– Kunnan näkökulmasta tämä on myös talouskysymys, sillä kunnan osarahoitteisen työmarkkinatuen kustannukset ovat Suomessa kaksinkertaistuneet viimeisen kahden vuoden aikana. Pälkäneellä sen sijaan menot ovat pysyneet ennallaan, selittää pari vuotta kunnan työllisyysasioita edistänyt Panu Raivio.
– Yksilötasolla pitkäaikaistyöttömyys on tragedia, josta autamme uuteen alkuun pajan avulla, Raivio jatkaa.
Harjulan paja on osa Pälkäneen työllisyyden hoitoa. Sen lisäksi ”seinättömän työpajan” avulla pitkäaikais- ja nuorisotyöttömiä ohjataan suoraan kohti muitakin avoimia työ- ja koulutus- ja kuntoutusvaihtoehtoja.
Mestareita ja kisällejä
Harjulan paja käynnistyi kesällä 2014, kun työpajan vetäjäksi valikoitui Harri And.
– Olin ollut työttömänä muutaman vuoden ennen tätä pestiä, pitkään rakennusalalla yrittäjänäkin töitä tehnyt And kertoo taustoistaan. Koulutukseltaan hän on konepuuseppä.
Monipuolinen osaaminen ja vertaistausta ovat valtteja ohjaajan työssä.
– Pajan työtekijät jakautuvat karkeasti kahteen ryhmään, meillä on pitkän työkokemuksen omaavia yli viisikymppisiä ja toisaalta parikymppisiä nuorisotyöttömiä. Ryhmässä toimiessa kokeneemmat toimivat oppaina nuoremmilleen, kertoo Panu Raivio.
Talvella huollettiin pulpetit
Tilat pajalle löytyivät heti alkuun Harjutuulen vanhainkodilta. Pitkään ylijäämätavaroiden varastoina toimineet entiset askartelutilat saivat Harri Andin ja kumppaneiden toimesta uuden käyttötarkoituksen. Toimiston lisäksi tiloihin kuuluu verstas, asianmukainen maalaustila, pukuhuoneet sekä varastotilaa. Lisäksi porukalla on käytössään pakettiauto ja tilava peräkärry.
– Viime talvena huolsimme täällä kaikki yläasteen ja lukion pulpetit, And kertoo.
Pulpettien huolto on erinomainen esimerkki kaikki voittaa -tilanteesta. Kunta sai työn hoidettua edullisesti, oppilaat paremmat pulpetit ja pajan työntekijät tarpeellista tekemistä pimeinä talvikuukausina. Pulpettiurakka on kuitenkin ollut vain yksi työ muiden joukossa. Yhteiskoulun alakerran tyhjentäminen tapahtui myös pitkälti pajalaisten voimin. Koulutoimen lisäksi heitä ovat työllistäneet muun muassa kunnan muut yksiköt Pälkäneen Asuntotuotanto Oy.
– Projekteina on ollut esimerkiksi saunaremontteja kerrostaloissa, liikuntakenttien pukukoppien huoltoa, kaukaloiden kokoamista, purkamista ja korjaamista sekä sosiaalihuollon asiakkaiden muuttoja, And luettelee.
Pajan asiakkaina on siis ensisijaisesti kunnan eri toimialoja. Myös yhdistyksille pajalaiset voivat tehdä töitä.
– Yksityishenkilöitä tai yrityksiä me emme ota asiakkaiksi, ettei kilpailu vääristyisi, Raivio rajaa.
Mielekästä tekemistä
Vuoden alussa Kuhmalahdelta Rautajärvelle muuttanut Jari Volanen aloitti työskentelyn Harjulan pajalla toukokuun lopulla.
– Minulle tämä on henkireikä, pidän kaikesta työstä ja aina tämä kotona makaamisen voittaa, Volanen kertoo.
Hän toivoo, että työstä poikisi jotain pysyvämpää. Kokemusta hänelle on kertynyt erilaisista töistä, erityisesti rakennusalalta, vaikka koulutus jäikin aikoinaan vähiin.
– Täälläkin olen ehtinyt olla mukana muutoissa, kaukaloiden purkamisessa ja remonteissa.
Kokeneemmille työntekijöille työpajalla työskentely tuo totuttua säännöllisyyttä ja rytmiä elämään. Nuoremmilla näihin totutaan työskentelyjakson aikana. Jakson pituus vaihtelee paljon eri henkilöiden välillä, samoin viikoittainen työaika sovitellaan kunkin tilanteen mukaan.
– Keskimäärin meillä ollaan noin vuoden ajan, Raivio arvelee. Pitkän ajan tilastoja toiminnasta ei vielä reilun vuoden toiminnan jälkeen voikaan olla.
Kaikille avoimet ovet
Harjulan paja pystyy nykyisten tilojen puitteissa työllistämään sujuvasti noin kymmenen henkilöä. Tällä hetkellä pajalla on ohjaaja Andin lisäksi töissä kahdeksan miestä.
– Työtehtävät ovat luonteeltaan teknisiä, mutta kyllä meillä yksi nainenkin on ollut töissä jonkin aikaa, And kertoo.
– Meillä on matala kynnys, ketään ei käännytetä ovelta pois, Raivio kuvaa pajan toimintaperiaatetta.
– Oma motivaatio on kuitenkin lähtökohta töissä pärjäämiselle, hän lisää.
Pajalle pääsee töihin pääasiassa sosiaalitoimen tai työ- ja elinkeinotoimiston kautta.
– Yhteistyö molempien tahojen kanssa on sujuvaa ja mutkatonta, Raivio kehuu.
Hänellä itsellään on 15 vuoden kokemus työllisyyden hoidosta, joten kaikki lainsäädännön ja byrokratian kiemurat ovat hyvin hallinnassa.
Marja-Liisa Suomalainen
