Kaikki voittavat Harjulan pajalla

Jari Volanen Pälkäneen Talviuimareiden saunaremontin keskellä. Työn alla on seinän paikkaus ja kiukaan ja padan pohjavalujen vahvistaminen.

Radio soittaa taustamusiikkia, kun Harjulan pajan työmiehet paikkaavat saunan seinää Kostianvirran rannalla. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikä tahansa rakennustyömaa ja -porukka. Tällä työmaalla kokeneemmat konkarit opastavat nuorempiaan ja tuloksista hyötyvät erityisesti kunnan veronmaksajat.

Pälkäneellä on luotu hyvin toimivia malleja työttömyyden hoitoon. Harjulan paja on reilun vuoden ajan tarjonnut pitkäaikais- ja nuorisotyöttömille oikeaa ja mielekästä työtä, jonka kautta voi avautua väyliä koulutukseen tai työllistymiseen avoimilla markkinoilla.

– Kunnan näkökulmasta tämä on myös talouskysymys, sillä kunnan osarahoitteisen työmarkkinatuen kustannukset ovat Suomessa kaksinkertaistuneet viimeisen kahden vuoden aikana. Pälkäneellä sen sijaan menot ovat pysyneet ennallaan, selittää pari vuotta kunnan työllisyysasioita edistänyt Panu Raivio.

– Yksilötasolla pitkäaikaistyöttömyys on tragedia, josta autamme uuteen alkuun pajan avulla, Raivio jatkaa.

Harjulan paja on osa Pälkäneen työllisyyden hoitoa. Sen lisäksi ”seinättömän työpajan” avulla pitkäaikais- ja nuorisotyöttömiä ohjataan suoraan kohti muitakin avoimia työ- ja koulutus- ja kuntoutusvaihtoehtoja.

 

Mestareita ja kisällejä

Harjulan paja käynnistyi kesällä 2014, kun työpajan vetäjäksi valikoitui Harri And.

– Olin ollut työttömänä muutaman vuoden ennen tätä pestiä, pitkään rakennusalalla yrittäjänäkin töitä tehnyt And kertoo taustoistaan. Koulutukseltaan hän on konepuuseppä.

Monipuolinen osaaminen ja vertaistausta ovat valtteja ohjaajan työssä.

Jari Volanen ja Panu Raivio Pälkäneen Talviuimareiden saunan terassilla. Uudet lauteet tehdään vanhojen putkirakenteiden päälle.

– Pajan työtekijät jakautuvat karkeasti kahteen ryhmään, meillä on pitkän työkokemuksen omaavia yli viisikymppisiä ja toisaalta parikymppisiä nuorisotyöttömiä. Ryhmässä toimiessa kokeneemmat toimivat oppaina nuoremmilleen, kertoo Panu Raivio.

 

Talvella huollettiin pulpetit

Tilat pajalle löytyivät heti alkuun Harjutuulen vanhainkodilta. Pitkään ylijäämätavaroiden varastoina toimineet entiset askartelutilat saivat Harri Andin ja kumppaneiden toimesta uuden käyttötarkoituksen. Toimiston lisäksi tiloihin kuuluu verstas, asianmukainen maalaustila, pukuhuoneet sekä varastotilaa. Lisäksi porukalla on käytössään pakettiauto ja tilava peräkärry.

– Viime talvena huolsimme täällä kaikki yläasteen ja lukion pulpetit, And kertoo.

Pulpettien huolto on erinomainen esimerkki kaikki voittaa -tilanteesta. Kunta sai työn hoidettua edullisesti, oppilaat paremmat pulpetit ja pajan työntekijät tarpeellista tekemistä pimeinä talvikuukausina. Pulpettiurakka on kuitenkin ollut vain yksi työ muiden joukossa. Yhteiskoulun alakerran tyhjentäminen tapahtui myös pitkälti pajalaisten voimin. Koulutoimen lisäksi heitä ovat työllistäneet muun muassa kunnan muut yksiköt Pälkäneen Asuntotuotanto Oy.

– Projekteina on ollut esimerkiksi saunaremontteja kerrostaloissa, liikuntakenttien pukukoppien huoltoa, kaukaloiden kokoamista, purkamista ja korjaamista sekä sosiaalihuollon asiakkaiden muuttoja, And luettelee.

Pajan asiakkaina on siis ensisijaisesti kunnan eri toimialoja. Myös yhdistyksille pajalaiset voivat tehdä töitä.

Harjulan pajan verstaalla on asianmukaiset työtilat pölynpoistoineen.

– Yksityishenkilöitä tai yrityksiä me emme ota asiakkaiksi, ettei kilpailu vääristyisi, Raivio rajaa.

 

Mielekästä tekemistä

Vuoden alussa Kuhmalahdelta Rautajärvelle muuttanut Jari Volanen aloitti työskentelyn Harjulan pajalla toukokuun lopulla.

– Minulle tämä on henkireikä, pidän kaikesta työstä ja aina tämä kotona makaamisen voittaa, Volanen kertoo.

Hän toivoo, että työstä poikisi jotain pysyvämpää. Kokemusta hänelle on kertynyt erilaisista töistä, erityisesti rakennusalalta, vaikka koulutus jäikin aikoinaan vähiin.

– Täälläkin olen ehtinyt olla mukana muutoissa, kaukaloiden purkamisessa ja remonteissa.

Pakettiauto ja peräkärry ovat Harjulan pajan porukalle keskeisiä työvälineitä.

Kokeneemmille työntekijöille työpajalla työskentely tuo totuttua säännöllisyyttä ja rytmiä elämään. Nuoremmilla näihin totutaan työskentelyjakson aikana. Jakson pituus vaihtelee paljon eri henkilöiden välillä, samoin viikoittainen työaika sovitellaan kunkin tilanteen mukaan.

– Keskimäärin meillä ollaan noin vuoden ajan, Raivio arvelee. Pitkän ajan tilastoja toiminnasta ei vielä reilun vuoden toiminnan jälkeen voikaan olla.

 

Kaikille avoimet ovet

Harjulan paja pystyy nykyisten tilojen puitteissa työllistämään sujuvasti noin kymmenen henkilöä. Tällä hetkellä pajalla on ohjaaja Andin lisäksi töissä kahdeksan miestä.

– Työtehtävät ovat luonteeltaan teknisiä, mutta kyllä meillä yksi nainenkin on ollut töissä jonkin aikaa, And kertoo.

– Meillä on matala kynnys, ketään ei käännytetä ovelta pois, Raivio kuvaa pajan toimintaperiaatetta.

– Oma motivaatio on kuitenkin lähtökohta töissä pärjäämiselle, hän lisää.

Pajalle pääsee töihin pääasiassa sosiaalitoimen tai työ- ja elinkeinotoimiston kautta.

– Yhteistyö molempien tahojen kanssa on sujuvaa ja mutkatonta, Raivio kehuu.

Hänellä itsellään on 15 vuoden kokemus työllisyyden hoidosta, joten kaikki lainsäädännön ja byrokratian kiemurat ovat hyvin hallinnassa.

 

Marja-Liisa Suomalainen

 

Perusparannuksia avantosaunalle

Pälkäneen Talviuimarit ry:n avantosaunan remontti on yksi Harjulan pajan projekteista. Saunan kuumavesipadan ja kiukaan perustuksia parannetaan ja uimareiden alla notkuneet ja nitisseet laudepuut vaihdetaan uusiin. Saunan yhteydessä oleviin pukutiloihin tehdään pintaremonttia ja uudet, yhtenäiset penkit. Remontin on tarkoitus valmistua viimeistään lokakuun alussa, jolloin seuraava talviuintikausi alkaa.

 

Työttömyys kunnan menoeränä

Vuoden 2006 työmarkkinatukiuudistus määräsi kunnat maksamaan puolet yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden työttömien työmarkkinatuesta. Vuoden 2015 alusta voimaan tullut uudistus lisäsi kuntien vastuuta entisestään. Nyt kunnan vastuu alkaa jo 300 päivää maksetun työmarkkinatuen jälkeen, ja maksuosuus kasvaa 70 prosenttiin tuhannen työmarkkinatukipäivän jälkeen.

Viimeinen uudistus lisäsi kuntien pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvia kuluja merkittävästi, ja monessa kunnassa kuluerän kasvuun ei osattu varautua. Pälkäneellä on vuodesta 2012 panostettu työllisyyden hoitoon ja kustannukset ovat uusimman uudistuksen myötä pysyneet kurissa, kun Pirkanmaalla keskimäärin kulut ovat kasvaneet kolmanneksella, joissain kunnissa jopa tuplaantuneet. Pienistä kunnista Pälkäne on Pirkanmaalla ainoa, jossa rakenne- ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kääntynyt laskuun viimeisen kahden vuoden aikana. Pälkäneelläkin työmarkkinatuen rahoituksen kulut ovat noin 250 000 euroa vuodessa. Kunnan budjetista kuluerä lohkaisee noin puoli prosenttia.

Väheneekö työttömyys sitten aidosti työpajojen ja muiden aktivointitoimenpiteiden avulla? Kustannukset ainakin siirtyvät kunnan menoista valtion maksettaviksi. Nollasummapeliä, voisi joku sanoa. Työttömyys on kuitenkin paljon muutakin kuin luku tämän tai viime vuoden budjetissa. Yhteiskunnalle on pidemmällä tähtäimellä edullisempaa hoitaa työllisyyttä kuin työttömyyden seurannaisvaikutuksia.

Pälkäneen kunnan työllisyydenhoito toimii pitkälti seinättömän työpajan kautta, josta työnhakijat ohjautuvat eteenpäin. Seinätön työpaja on tarjonnut apuaan työ-, koulutus- tai kuntoutuspaikan löytämiseen ja niissä tapahtuvaa työvalmennukseen vuoden 2013 elokuusta lähtien. Asiakkuus seinättömällä pajalla päättyy pitkäkestoisen työ- tai koulutusratkaisun löydyttyä tai muuten niin sovittaessa. Tähän mennessä asiakkuus on päättynyt 48 henkilön kohdalla. Heistä työpaikan on löytänyt 21 henkilöä, koulutuspaikan 11 henkilöä ja muu niin sanottu positiivinen ratkaisu (kuntoutus, armeija, muutto, vanhempainvapaa tai muu sellainen) 9 henkilön kohdalla. Tällä hetkellä työllistämistoiminnan piirissä on Pälkäneellä noin 70 henkilöä esimerkiksi palkkatuella työllistettyinä, työkokeiluissa, koulutuksissa ja kuntouttavassa työtoiminnassa.

 

Tilastotietojen lähteet: Pälkäneen kunnan talousarvio vuodelle 2015, Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto, www.kela.fi/kelasto sekä Panu Raivio.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?