Transit-keskus: Kaivantoon enimmillään 500 turvapaikanhakijaa

Kangasalla otetaan tulijat melko rauhallisesti

Apulaisjohtaja Katja Ala-Kapee kertoi Kaivantoon tulevan enimmillään noin 500turvapaikanhakijaa.

Apulaisjohtaja Katja Ala-Kapee kertoi Kaivantoon tulevan enimmillään noin 500 turvapaikanhakijaa.

Irakin levottomat olot ajavat myös taiteilijoita hakemaan turvapaikkaa. Samer Saad on soittanut viulua maan kansallisessa sinfoniaorkesterissa.

Irakin levottomat olot ajavat myös taiteilijoita hakemaan turvapaikkaa. Samer Saad on soittanut viulua maan kansallisessa sinfoniaorkesterissa.

Vielä kymmenen minuuttia ennen alkua näytti, ettei Kangasala-talossa keskiviikkoiltana pidettyyn infotilaisuuteen turvapaikanhakijoiden tulosta Kangasalle ilmesty kuin kourallinen ihmisiä. Lopulta väkeä saapui viitisenkymmentä, mikä oli kuitenkin vain kolmannes Pälkäneellä pidetyn vastaavan infon yleisömäärästä.

Vaimean kiinnostuksen selitys lienee se, että Kangasalan kunta ei vastaanota hakijoita keskustaan asutuksen keskelle, vaan syrjäiseen, vastikään entisestä käytöstään vapautuneeseen Kaivannon sairaalaan.

Asuinpaikkansa takia tulokkaat tuonevat suhteessa vähemmän väriä katukuvaan Kangasalla kuin Pälkäneellä, jossa turvaa hakevat asettuvat keskelle pienehköjä kyläkeskuksia asuinhuoneistoihin.

Kaivantoon saapuneista on alkanut putkahdella esiin monen alan erikoismiehiä. Pälkäneen Luja-Lukko sai jo koripallojoukkueeseen jättikokoisen afgaanivahvistuksen ja info-illassa esiin nousi henkisempää kulttuuria edustava Samer Saad, joka soitti tilaisuuden aluksi alttoviululla sahalahtelaisen Jyrki Lähteenmäen säestämänä kaksi klassikkokappaletta.

Herra Saad soitti Irakin kansallisen sinfoniaorkesterin riveissä ennen pakomatkalle joutumistaan. Hän esiintyy myös 22. marraskuuta Kangasala-talossa pidettävässä Silta Suomeen -konsertissa yhdessä muun muassa Inga Sulinin, Heikki Salon ja Kummeli-miesten kanssa.

 

Turvapaikka hakeva on vasta pakolaiskandidaatti

Sydänhämäläiset turvapaikanhakijoihin liittyvät tilaisuudet tuntuvat sujuvan ainakin toistaiseksi melko sopuisasti. Täkäläiset suhtautuvat aiheeseen paljon maltillisemmin kuin vaikkapa Turun Runosmäen lähiön asukkaat. Siellä vastaavassa tilanteessa ajauduttiin kaaoksen partaalle, kun kiroilua, pilkkahuutoja ja buuauksia puhujien päälle syytänyt yleisö lietsoi itseään raivoon.

Kangasalla yleisökeskustelu oli rauhallista, joskin osin kriittistä. Keskustelua edeltäneet alustukset kuunneltiin sivistyneesti ilman välihuuteluja.

Kunnan turvapaikkayhdyshenkilön Jonna Sillmanin vetämän illan puheet aloitti SPR:n vastaanottokeskusten johtaja Minna Jussila. Hän selvitti pakolaistilannetta Suomen ja koko Euroopan tasolla.

Jussila muistutti, että Suomeen saapuvilla ei ole heti pakolaisen asemaa, vaan hänestä tulee pakolaiskandidaatti, kun hänet kirjataan rajalla turvapaikanhakijaksi. Vasta pitkän ja monivaiheisen hakuprosessin päässä häämöttää joko oleskelulupa tai palautus lähtömaahan.

Jos tulija on jo kirjautunut hakijaksi muussa EU-maassa ja häneltä on otettu sormenjäljet, hänet todennäköisesti palautetaan saman tien kyseiseen maahan.

Turvapaikkapäätöksen saaminen kestää vähimmilläänkin kuukausia ja kielteisestä päätöksestä valittavan odotusaika venyy pahimmillaan vuosien mittaiseksi. Oleskeluluvan saaneet hakeutuvat yleensä suurille paikkakunnille työ- ja opiskelupaikkojen toivossa.

Päätöstä odottavat ovat velvollisia osallistumaan koulutukseen, jossa heitä perehdytetään suomen kieleen, kulttuuriin ja tapoihin.

Kangasalalaisyleisö kyseli vilkkaasti turvapaikanhakijoihin liittyvistä asioista.

Kangasalalaisyleisö kyseli vilkkaasti turvapaikanhakijoihin liittyvistä asioista.

 

Kaivanto on ensimmäinen pysähdyspaikka

Kaivanto on niin sanottu transit-keskus, johon hakijat tulevat heti, kun poliisi on kirjannut heidät Suomeen saapuneiksi. Väki vaihtuu nopeaan tahtiin, koska heitä siirretään ”normaaleihin” vastaanottokeskuksiin sitä mukaa, kun paikkoja vapautuu. Tällä hetkellä vaihtuvuus on teoriaa, koska kaikki paikat ovat täynnä joka puolella.

Kaivannon apulaisjohtaja Katja Ala-Kapeen mukaan syyskuun puolivälistä asti toimineessa Kaivannossa on nyt 178 asukasta. Muutamaa afgaania ja pakistanilaista lukuun ottamatta kaikki ovat irakilaisia miehiä.

Kuun vaihteessa vapautuivat loput tilat psykiatrisen sairaalan käytöstä. Kun tilat saadaan varustelluksi armeijan kerrossängyillä ja muilla kalusteilla, siirtyy Kaivantoon 90 lisähenkilöä Hervannan ja Julkujärven hätämajoitusyksiköistä. Kaikkiaan paikkoja on laajennuksen jälkeen enimmillään 500.

Keskuksen talousvaikutuksista Ala-Kapee kertoi, että siivous- ja atk-palvelut ostetaan Kangasalta. Pulinaakin aiheuttanut ruuan valmistus siirtyy sairaalan omaan keittiöön ja siitä vastaava yritys on luvannut käyttää työssä kangasalalaista henkilöstöä.

Käyttörahaa asukkailla on alle 100 euroa kuukaudessa henkeä kohti. Niistä kertyvä muutaman kymmenen tuhannen potti päätynee pääosin paikallisten liikkeiden kassaan.

Mika Ruususta (vasemmalla) askarrutti, onko mahdollisiin polttopulloiskuihin varauduttu.

Mika Ruususta (vasemmalla) askarrutti, onko mahdollisiin polttopulloiskuihin varauduttu.

 

Maassa maan tavalla -oppia ja pussilakanan olemusta

Alkuvaiheessa elämä Kaivannossa on sujunut pääosin rauhallisissa merkeissä. Ala-Kapeen mukaan poliisia on tarvittu yhden kerran. Sen sijaan palokunta on käynyt usein, koska tupakointikieltoa sisätiloissa on rikottu, ja savu on laukaissut palohälyttimet.

Ensimmäisinä viikkoina tuli myös valitus yksityisalueella liikkumisesta. Innokkaat kalamiehet olivat menneet ongelle naapurin laiturille ja naapurin ongella. Henkilökunta ei huomannut myöskään varoittaa, että kanavan rannoilta onkiminen on kiellettyä.

Jalan ja polkupyörillä ilman valoa ja heijastimia kulkevia on jouduttu perehdyttämään täkäläiseen liikennekulttuuriin. Viime päivinä moitteet pimeistä kulkijoista ovat kääntyneet kiitoksiksi, kun ohjeista on otettu onkeen.

Vastaanottokeskuksen toimijat toivovat, että heihin ollaan yhteydessä, jos keskuksen toiminnasta ja asukkaista on häiriötä. Kaikenlainen yhteistyö, myös asukkaiden aktivointi, olisi toivottavaa, sillä heidän arkensa on pääosin yksitoikkoista odottelua.

Erilaisia aktiviteetteja, kuten jalkapallo-otteluita ja pihatalkoita on jo nyt järjesteltykin paikallisten vapaaehtoisten avulla.

Punaisen Ristin palkollisten ohella Kaivannossa häärii liuta vapaaehtoisia auttajia. Näihin aktiiveihin kuuluva Pirkko-Liisa Ollila kertoi heidän auttelevan ja toimivan ”vääpeleinä” monissa käytännön askareissa, kuten ruuan ja varusteiden jakelussa.

Ollila selitti, että esimerkiksi kielen opetus lähtee niinkin yksinkertaisista asioista kuin pöytään kiinnitetystä tarralapusta, jossa lukee ”pöytä”. Käytännön ohjeistusta annetaan vaikka pussilakanan asentamisessa.

Äskeisen mielenilmauksen huonosti maistuvasta ruuasta Ollila sanoi olleen pöljä temppu, jolla protestoijat vain sahasivat omaa oksaansa. Miehet tosin selittivät tekonsa vain ehdotukseksi saada itse valmistaa sapuskansa.

Kysyttyä ja vastattua

K: Miten on varauduttu mahdollisiin polttopulloiskuihin tai muihin tihutöihin Kaivannon vastaanottokeskusta vastaan?

V: Kaivannon henkilökunta on saanut turvallisuuskoulutusta ja alueella on nauhoittava kameravalvonta (Minna Jussila SPR)

Henkilökunta ja vapaaehtoiset pitävät yllään punaista liiviä, jolloin asiattomat liikkujat erottuvat joukosta (Pirkko-Liisa Ollila).

 

K: Miten paikallisten ihmisten turvallisuus on taattu?

V: Vastaanottokeskuksia on nyt paljon ja poliisikin joutuu niissä käymään. Lähes aina rikkomukset ovat kuitenkin turvapaikanhakijoiden keskinäisiä riitoja (rikospoliisi Ari Luoto)

Ulkopuolisille aiheutuu hyvin harvoin mitään vaaraa. Hakijoiden sisäinen joukkopaine pitää tunteita kurissa (MJ)

 

K: Kuinka pitkään vastaanottokeskustoiminta Kaivannossa jatkuu? Asun Kaivannon vieressä ja aluksi olin kauhuissani. Ensimmäisen viikonlopun jälkeen ei ole ollut mitään häiriötä ja nukun yöni rauhassa.

V: Toistaiseksi on tehty sopimus ensi vuoden syyskuun loppuun. Ensi kesänä arvioidaan jatkotarpeita (MJ)

 

K: Kuinka paljon SPR tienaa vastaanottokeskuksella?

V: Korvaus maksetaan hallintokulukorvausperiaatteella, johon lasketaan suoranaiset menot ja tietty korvaus hallinnoimisesta (MJ)

 

K: Onko varmistettu, etteivät turvapaikanhakijat levitä tarttuvia tauteja tai huumeita?

V: Heille tehdään perusteelliset terveystarkastukset tuberkuloosikokeineen ja terveyshistoria pyritään selvittämään. Hakijalapset rokotetaan tuberkuloosin varalta (MJ)

Torniossa rajalla tarkastetaan tulijat tavaroineen, joten huumeita tuskin pääsee rajan yli (AL)

 

K: Kun tulijoista pääosa on miehiä, mihin naiset ja lapset ovat jääneet?

V: Noin 70 % on miehiä, joten matkan pituuteen ja vaarallisuuteen nähden jopa yllättävän paljon naisia ja lapsia saapuu Suomeen asti. Miehet näkyvät enemmän kylillä, koska naisilla on puuhaa kotiaskareissa. Miehiä myös vainotaan lähtömaissa enemmän värväämällä sekalaisiin taistelujoukkoihin ja uhkailemalla (MJ)

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?