Menestystä jo katsomonkin puolella

LP Kangasala on nostanut tällä kaudella kolmanneksi eniten yleisökeskiarvoaan lentopallon Mestaruusliigassa. Pelejä Pitkäjärvellä on seurannut keskimäärin 22 katsojaa enemmän kuin viime kaudella. Määrä voi tuntua pieneltä, mutta sillä LP on hivuttautunut yleisökeskiarvossa liigan pohjilta kohti keskikastia. Ensimmäisellä liigakaudella 2010–11 LP:n kotipeleissä oli keskimäärin 212 katsojaa – yli sata silmäparia vähemmän kuin Pihtiputaan Plokilla, jonka katsomossa kävi toiseksi vähiten katsojia. Kaudelle 2012–13 LP:n yleisökeskiarvo hypähti 280:een, jonka tuntumassa se on pysytellyt siitä lähtien.

Tämän kauden tämänhetkinen katsojakeskiarvo, 297 katsojaa, on LP Kangasalan liigahistorian paras. Lukemalla LP myös nostaa itsensä katsojamäärissä ensi kertaa pois liigan jumbopaikalta. Taakse jäävät MesTo ja Pieksämäki, ja kangasalalaisseura on liki samoissa katsojalukemissa Liiga-Plokin ja Vampulan kanssa. Puolella liigaseuroista yleisökeskiarvo on tällä kaudella kääntynyt laskuun.

LP:tä enemmän katsojamääräänsä ovat saaneet viime kaudesta nostettua vain MesTo ja HPK, joista ensin mainitun yleisömäärän kasvua selittää nousu liigaan täksi kaudeksi. HPK:n yleisökeskiarvoa puolestaan nostaa kaksi suurta ottelutapahtumaa; kotiavaukseen Liiga-Plokia vastaan haalittiin syyskuussa paikalle 978 katsojaa ja cup-arvonnan sisältäneeseen tv-otteluun Vampulaa vastaan tammikuussa 866 silmäparia. Vertailun vuoksi esimerkiksi Pitkäjärvelle Ploki veti vain 205 katsojaa.

 

Menestyksekästä kotisalin puolustusta

Pääsylipputulot kattavat kolmisenkymmentä prosenttia LP Kangasalan budjetista.

– Olemme tyytyväisiä jokaiseen paikanpäälle saapuvaan katsojaan, ja peleissä käyvä perusporukka on tällä kaudella laajentunut. Sellaista hysteriaa kuin joissakin kunnissa ei ole kuitenkaan saatu aikaan. Urheilutarjontaa, niin lentopalloa kuin vaikkapa jääkiekkoakin, on lähellä paljon. Lisäksi historiamme liigassa on vielä aika lyhyt, sanoo LP Kangasalan manageri Jorma Malm.

Lyhyt historia on kuitenkin mitalien kyllästämä, ja Malm arveleekin menestyksen tuovan hiljalleen uusia kiinnostuneita lehtereille.

– Kyllä meillä joukkueurheilun saralla ihan hyvä tuote kangasalalaisittain on. Pelaamme korkeimmalla sarjatasolla ja mielestäni vieläpä hyvää peliä. En ymmärrä, miten emme ole tavoittaneet kangasalalaisia paremmin – täällä on kuitenkin iso asukaspohja ja paljon urheiluihmisiä, LP:n valmentaja Ismo Tahvanainen tuumaa.

Sekä Tahvanainen että Malm ovat panneet merkille väkimäärän kasvun kuluvalla kaudella. Tahvanaisen mukaan myös kannustuskulttuuri on hieman muuttunut.

– Yleisö on ollut positiivisella tavalla äänekkäämpää ja ”fanittavampaa” kuin aiemmin. Kotijoukkuetta myös kannustetaan koko ajan, eikä vain silloin kun menee hyvin.

Kannustuksella on pelaajille merkitystä, vaikka kotipelien suurin hyöty joukkueelle lieneekin matkustamisen välttämisessä ja sitä kautta paremmissa edellytyksissä peliin valmistautumisessa. Juuri siitä syystä omassa kotisalissa pitäisi pystyä kaatamaan paikalle saapunut vastustaja.

– Tämä on meidän kotisalimme, jota me puolustamme. Ideologiani mukaan se on meille pyhä paikka, jossa ei anneta kenenkään hyppiä nenille. Tavoite on voittaa kaikki loput kotipelit, Tahvanainen linjaa.

 

Pitkäjärvi hyvä, Salo paras

Entinen LP-luotsi, Kuusamon Pölkyn lauantaina Pitkäjärvelle johdattanut Tuomas Alatalo pitää Pitkäjärven salia hyvänä paikkana pelata. Sali on sopivan kokoinen, valaistus on hyvä ja salin korkeus riittää.

– Niin sanotuissa ”isoissa peleissä” tunnelmaakin on mukavasti, mutta valitettavasti joskus runkosarjan peruspeleissä tunnelma jää mielestäni molempien joukkueiden kannalta hieman valjuksi, hän arvioi.

Alatalo näkisi katsomon sijainnin nykyistä lähempänä kenttää katsojan kannalta hyvänä ratkaisuna. Reunaehdot sanelee kuitenkin pysyvien alakatsomoiden puute.

– Pitkäjärvi on salina ihan ok. Toivomme tietysti, että Kangasalle tulisi vähän isompi, areenamainen halli, LP:n manageri Malm myöntää.

Ismo Tahvanainen ottaisi mallia Salosta, jonka hallia hän kehuu liigan parhaaksi.

– Katsomot ovat kentän molemmin puolin lattian tasolle asti. Pienissäkin saleissa voi olla tunnelmaa, kun yleisö tulee lähelle… Mutta Hämeenlinnan uusi sali on ihan onneton.

 

Hiljalleen ylöspäin

LP:n managerin Jorma Malmin mukaan tälle vuodelle asetettua 300 katsojan tavoitetta tullaan luultavasti edelleen nostamaan hieman ensi kaudelle. Etenkin nuorta väkeä toivotaan saatavan hallille.

– Ottelutapahtumaa voitaisiin varmaan kehittää. Pientenkin juttujen kautta pelistä olisi mahdollista tehdä viihtyisämpi kokemus katsojille, Tahvanainen sanoo.

Ottelutapahtumien ja markkinoinnin kehittämistä hidastaa puute tekijöistä; päätoimisia työntekijöitä ei ole. Ison tapahtuman tuntua suunnitellaan kuitenkin luotavaksi runkosarjan päättävään OrPo-peliin 13. maaliskuuta. Otteluun saapuu luultavasti mukavasti väkeä myös Orivedeltä.

Tämän kauden katsojatavoite tullaankin todennäköisesti saavuttamaan; Malm uskoo LP:n yleisömäärien nousevan jälleen loppukaudella tuntuvasti.

Pudotuspelit ovat paitsi otteluina myös yleisömääristä puhuttaessa oma maailmansa. Malm muistuttaa, että viime kaudellakin ratkaisuottelut Viestiä vastaan vetivät Pitkäjärvelle 600–700 katsojaa.

LP Kangasala kiinnostaa myös vieraissa – se on ollut tällä kaudella neljänneksi eniten väkeä muiden paikkakuntien katsomoihin tuonut vierasjoukkue.

Pitkäjärven sali tarjoaa hyvät pelipuitteet ja analyyttiset näkymät yläkatsomosta, mutta kentän vieressä olevat alakatsomot toisivat lisää tunnelmaa.
Pitkäjärven sali tarjoaa hyvät pelipuitteet ja analyyttiset näkymät yläkatsomosta, mutta kentän vieressä olevat alakatsomot toisivat lisää tunnelmaa.