Suomen Lähetysseuran teemaseminaari Missio vai lähetystyö – ihanko sama? järjestettiin Tampereen hiippakunnan
seurakunnille Pälkäneellä viime lauantaina.
Erityisesti seurakuntien työntekijöille ja lähetystyön vapaaehtoisväelle sekä kaikille lähetyksestä kiinnostuneille suunnattuja kokopäiväisiä seminaareja pidetään tänä vuonna ympäri Suomea. Niiden avulla seura haluaa kuulla jäsentensä eli evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien arvioita uusista linjauksistaan.
157-vuotias Suomen Lähetysseura on laatinut vuosille 2017 ¬- 2022 uuden toimintastrategian, jonka perusperiaatteet on kirjattu vajaa vuosi sitten julkaistuun teologiseen asiakirjaan nimeltä Elämään ja oikeudenmukaisuuteen.
– On tärkeää kuulla, mitä kysymyksiä uusi strategia herättää seurakunnissa, mikä on mahdollisesti epäselvää ja mistä pitää puhua enemmän. Haluamme tietää, ymmärretäänkö meitä ja olemmeko osanneet kertoa seurakunnille oikeita asioita, selitti seuran ulkomaantyön johtaja Rolf Steffansson.
Hänen mukaansa ei ole tarkoitus tehdä varsinaisia muutoksia strategiaan seurakunnista tulevan palautteen perusteella, ellei vastaan tule jossain kohdassa järisyttävän suurta tarvetta. Tärkeintä on kertoa seurakunnille, mitä asioita lähetystyökohteissa työskentelevät kohtaavat ja missä ovat nykyajan tärkeimmät painopisteet.
Maailman tilanne muuttuu nopeasti ja luo uusia tarpeita, joihin lähetystyön on voitava osaltaan vastata.
– On tärkeää, että kohtaamme ihmiset siinä hetkessä, jossa he elävät, ja ymmärrämme, miten kristillinen sanoma voi puhutella juuri heitä, Steffansson totesi.
Kokonaisvaltaisuus on avainsana
Lähetystyön perustehtävä, evankeliumin sanoman julistaminen kaikille maailman kansoille, ei sinänsä muutu, mutta käsitys siitä, miten sanomaa levitetään ja mikä kaikki ylipäätään kuuluu lähetyksen tehtäviin, vaihtelee eri aikakausina.
Nykyaikainen lähetystyö on jo ennestään ollut osaltaan kehitysyhteistyötä, osaltaan ihmisoikeuksien puolustamista.
Suomen Lähetysseuran uudessa strategiassa, jota nimitetään Toivon tiekartaksi, määritellään kokonaisvaltaisen lähetystyön maamerkit. Ihmisille halutaan välittää ymmärrys siitä, että sanoma Jumalan rakkaudesta toteutuu kaikkialla maailmassa ilona, rauhana ja oikeudenmukaisuutena.
– Lähetystyö on itse asiassa hyvin käytännönläheistä ja aineellista. Sitä ei voi tehdä vain saarnaamalla evankelis-luterilaista oppia, vaan tuomalla ihmisen arkielämään käytännön apua, helpotusta ja toivoa paremmasta myös tässä elämässä eikä vain tulevassa, muistutti seuran vaikuttamistyön asiantuntija, teologian tohtori Kati Kemppainen, joka itse on tehnyt pitkään lähetystyötä Tansaniassa.
Siispä Toivon tiekartalla määritellään, että lähetystyö on paitsi todistamista Jumalan rajoja ylittävästä rakkaudesta, myös maailman muuttamista oikeudenmukaisemmaksi, rauhan ja sovinnon rakentamista sekä syrjittyjen ihmisarvon ja -oikeuksien puolustamista.
– Tavoitteena on osoittaa, että henkinen tuki ja aineellinen apu vaikeassa tilanteessa oleville ovat Jumalan työtä, Kati Kemppainen selitti.
Uskonnoilla on valtaa
– Väite, että nykyajan ihmiset luopuvat uskonnosta, on harhakuva, totesi Rolf Steffansson.
Luopuminen kristillisen kirkon jäsenyydestä on kyllä yleistynyt länsimaissa, mutta samaan aikaan monet muut kristilliset tai jotain muuta uskoa tunnustavat ryhmät vetävät ihmisiä puoleensa.Kristinusko leviää voimakkaasti Afrikassa ja Aasian maissa – kirkko ei pienene vaan kasvaa, mutta sen painopistealue siirtyy Euroopasta katsottuna etelään ja itään päin.
Kaiken kaikkiaan ihmiset ovat nykyään uskonnollisempia kuin koskaan, ja osaksi nopean tiedonvälityksen ansiosta uskontojen vaikutus maailmassa on hyvin suuri. Lähetystyötä tehdään siis ympäristössä, jossa risteilee kilpailevien tai rinnakkaisten vaikutteiden verkko, jonka keskellä on osattava toimia oikein.
Maailman monenlaiset kriisit, sodat, terroriteot ja luonnonkatastrofit tuovat nekin lähetystyölle omat vaatimuksensa. Lisääntyvät pakolaistulvat, sairaudet ja nälänhädät pakottavat kohtaamaan äärimmäisessä hädässä olevia ihmisiä, mutta myös akuuttien kriisien jälkeen jää paljon tehtävää.
– Yksi kasvava tehtävämme on ihmisten henkisestä tuesta huolehtiminen. Joudumme miettimään, miten traumoja käsitellään, mikä on lähetystyön vastaus ihmisten henkiseen hätään ja epätoivoon. Seuraavan vuosikymmenen aikana sillä alueella on edessä jättimäinen työ eri puolilla maailmaa, Steffansson sanoi.
Pääsiäispesällinen toivoa lähetysmaille
Samaan aikaan, kun seurakuntasalissa pohdittiin maamerkkien asettamista Toivon tiekartalle, alakerrassa tehtiin käytännön lähetystyötä myymällä talven aikana valmistettuja tuotteita pääsiäismyyjäisissä.
Pienet neulotulla suojuksella päällystetyt pääsiäispesät, korut, sukat, pääsiäismunat, leivonnaiset ja linnunpöntöt merkitsevät rahaksi muutettuna pieniä askelia myös lähetyksen uuden mission tiellä.
