Ilmastonmuutoksen vaikutukset luontoon ovat huolestuttavia. Jokainen voi havainnoida lähiluonnossa näitä tapahtumia. Ilmasto muuttuu nopeasti, ja jos mitään ei tehdä, vauhti tulee vain kiihtymään. Useimmat eliöt eivät ehdi sopeutua muutokseen. Sopeutumista hankaloittaa se, että ihminen on vähentänyt ja heikentänyt ”ilmastopakolaisille” sopivia elinympäristöjä.
Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen muodostavat pahan kierteen, jossa molemmat ruokkivat toinen toistaan. Parhaat mahdollisuudet ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on monimuotoisilla, luonnontilaisilla ja toimivilla ekosysteemeillä. Monimuotoinen luonto suojaa myös ihmisiä ilmastonmuutoksen vaikutuksilta ja auttaa muutoksen hillitsemisessä.
Mikkolan Navetalla järjestettävässä luentosarjassa Ilmasto, muutos käsitellään lauantaina 16.4. muuttuvien elinympäristöjen vaikutusta eliöihin. Luento alkaa kello 14 Navetan luentotilassa osoitteessa Keskitie 5. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, kahvipuffetti palvelee.
Luennon pitää FT Kalle Meller Luonnontieteellisestä Keskusmuseosta Luomuksesta. Meller väitteli viime viikolla lintujen sopeutumisesta muutoksiin.
Ilmasto muuttuu, muuttuvatko/muuttavatko eliöt -luennon järjestävät yhteistyössä Mikkolan Navetta, Muodonmuutoksia ry sekä Valkeakoski-opisto.
Linnut kertovat ilmaston muuttumisesta
Kalle Mellerin tuoreesta väitöstutkimuksesta selviää muun muassa, että lämpiminä keväinä varpuslinnut pesivät aiemmin ja että leutoina talvina tavallista suurempi osuus vesilinnuista talvehtii Suomessa. Ilmaston lämmetessä on ensiarvoisen tärkeää selvittää lämpötilavaihteluiden vaikutukset luonnossa ja arvioida kuinka hyvin lajit pystyvät sopeutumaan muuttuviin ympäristöoloihin.
– Selvitin suomalaisista 25 vuoden seuranta-aineistoista, kuinka lämpötilat ja muut ympäristömuuttujat vaikuttavat lintujen muuttokäyttäytymiseen ja pesintämenestykseen, kertoo Kalle Meller.
Suomen luonto on muuttunut paljon parin viime vuosikymmenen aikana. Koska muutos tapahtuu koko ajan ympärillämme, emme ehkä tiedosta sitä. Lintujen käyttäytymisestä sen näkee selkeimmin.
Päivi Loukamo
