Muodonmuutoksia ry:n luento: Lintujen sopeutumisesta väitellyt Kalle Meller luennoi ilmastonmuutoksen vaikutuksista eliöihin

Ilmastonmuutos liikuttaa lintuja pohjoisemmaksi

Kalle Meller luennoi Mikkolan Navetalla ilmastonmuutoksen vaikutuksista eliöihin.

Kalle Meller luennoi Mikkolan Navetalla ilmastonmuutoksen vaikutuksista eliöihin.

Muodonmuutoksia ry:n Tulevaisuus-luentosarja jatkui Mikkolan Navetalla, kun filosofian tohtori Kalle Meller Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta luennoi aiheesta Ilmasto muuttuu – muuttuvatko/muuttavatko eliöt. Meller väitteli pari viikkoa sitten muutoksien vaikutuksesta lintuihin. Linnut ovat tärkeä ryhmä, joiden käyttäytymiseen ilmaston lämpeneminen vaikuttaa.

– Ilmastonmuutos ei ole toistaiseksi pysähtymässä, mutta tilanne ei ole niin toivoton kuin pari vuotta sitten. Kivihiilen käytöstä luopuminen ja sen käytön vähentäminen on vähentänyt päästöjä, mutta niiden pitäisi laskea radikaalisti, jotta ilmastonmuutos pysähtyisi, Kalle Meller sanoo.

Vesilinnut jäävät talvehtimaan

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa lintuihin muun muassa siten, että vesilinnut talvehtivat Suomessa yhä suuremmissa määrin. Kohtalokkaaksi niille saattaa koitua jää ja ravinnon puute. Jos ne kerran onnistuvat talvehtimaan, ne todennäköisemmin jäävät toisenkin kerran.

– Varpuslinnut esimerkiksi enemmänkin muuttavat tiettyyn vuoden aikaan ja jos ne eivät ole tiettyyn aikaan mennessä lähteneet, ne jäävät sinnittelemään. Todella kylmän talven tullessa iso osa kuolee. Vesilinnut enemmänkin ovat sellaisia, jotka jäävät kyttäämään, milloin kannattaa lähteä, Meller kertoo.

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Euroopan keskilämpötila on kuitenkin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana noussut varsin nopeasti. Tiedemaailmassa vallitsee konsensus siitä, että suurin syy tähän ovat ihmisen ilmoille päästämät kasvihuonekaasut. Lämpötilan laskun vaikutuksesta myös sademäärät ovat muuttuneet ja tulevat muuttumaan. Kuivilla alueilla tulee olemaan entistä kuivempaa kuten Saharan eteläpuolisissa osissa, joissa talvehtii myös meidän muuttolintujamme kuten kivitaskuja ja kirjosieppoja. Arot ovat muuttuneet kuivuuden vaikutuksesta puoliaavikoiksi ja lajit vähentyneet. Talvehtivien lintujen kuolema vähentää näin myös kesän lintuja Suomesta.

– Lämpötilat ovat menneet ylösalas tuhansien vuosien aikana joka on aiheuttanut lajien karsiutumista. Poikkeuksellista nykyisessä muutoksessa on sen nopeus, Kalle Meller kertoo.

Ihminen on toiminnallaan myös aiheuttanut elinympäristöjen pirstoutumista, metsien välille on tullut peltoja. Lajit eivät voi kovin helposti siirtyä paikasta toiseen, jos edellinen ympäristö muuttuu sopimattomaksi.

Lämpötila nousee, valorytmi ei muutu

Vaikka lämpötila muuttuu, pohjoisessa on edelleen pimeää. Valorytmi ei muutu ilmaston lämpenemisen myötä.  Jos jokin laji tarvitsee esimerkiksi valoa metsästäessään, ei se pysty talvehtimaan pimeässä Suomessa. Lämmönnousun johdosta esimerkiksi perhosen toukat saattavat kuoriutua liian aikaisin, jolloin niille ei ole vielä tarjolla ravintoa. Lehtien puhkeaminen kun on sidoksissa valorytmiin.

– Ei ole helppoa tehdä koetta, josta voisi sanoa, että tietty asia johtuu juuri ilmastonmuutoksesta mutta selkeitä muutoksia on tapahtunut, Meller toteaa.

Monet kevään tapahtumat ovat aikaistuneet: lajien kukkiminen, lehtien puhkeaminen, lintujen kevätmuutto. Esimerkiksi tali- ja sinitiaisten pesintä on aikaistunut. Toiset lajit ovat aikaistaneet muuttoaan enemmän kuin toiset. Esimerkiksi Hollannissa on havaittu, että kirjosiepot saapuvat liian myöhään suhteessa niiden tarvitsemaan ravintoon. Paras toukka-aika alkaa olla mennyttä, kun kirjosiepot saapuvat ja pesinnän aikana poikasten ollessa pieniä, ravinnon tarve olisi juuri suurin.

Lajit siirtyvät pohjoisemmaksi

Eliölajeille on optimilämpötilat, joissa niiden on paras elää ja kun nämä muuttuvat, lajien levinneisyys muuttuu. Eteläiset lajit liikkuvat kohti pohjoista ja pohjoisten lajien eteläreuna taas siirtyy yhä pohjoisemmas. Esimerkiksi punarinnan levinneisyyden eteläraja oli 1970-1980- luvuilla Lapin eteläosissa, nykyään sitä esiintyy ihan pohjoisessa Lapissakin. Urpiaista taas ei enää juuri Keski- ja Etelä-Suomessa tavata, vaikka ennen niitä esiintyi Lounais-Suomea lukuun ottamatta koko Suomessa. Se on vetäytynyt pohjoisemmaksi ja levinneisyyden eteläraja on Oulun läänin eteläreunan tietämillä. Näiden lintulajien lisäksi myös esimerkiksi naali on siirtynyt pohjoisemmaksi.

Jossain määrin tapahtuu myös evoluutiota, mutta linnuilla esimerkiksi se on todella hidasta, sukupolven väli on usein vuosia tai vuosikymmeniä. Myös puut reagoivat muutoksiin hitaasti, kasvaminen kun kestää vuosikymmeniä.

– Mitä suurempiaivoinen lintu, sitä paremmin se yleensä pärjää ja sopeutuu. Varislinnut pärjäävät hyvin, Meller sanoo.

Enemmän erikoistuneet lajit, joilla on vain muutama ravintokohde, pärjäävät muutoksissa huonommin. Osa lajien siirtymisestä on selitettävissä lajien välisellä kilpailulla, jota tapahtuu esimerkiksi juuri naalin ja ketun välillä ketun levittäydyttyä pohjoisemmaksi.

Lohikaloilla ongelmia

Levinneisyysalueiden muutoksien mekanismit tunnetaan vielä huonosti. Eteläiset lajit kuitenkin siirtyvät pohjoisemmas ja pohjoiset lajit yhä pohjoisemmaksi. Sinirinnan laulua kuullaan enää entistä pohjoisemmilla alueilla. Vaikka jotkut populaatiot ovat pieniä, mikään laji ei juuri ole kuolemassa sukupuuttoon.

Kuitenkin esimerkiksi merivesien lämpenemisen tähden lohikaloille tulee ongelmia, ne kun ovat sopeutuneet viileisiin, happirikkaisiin vesiin.

Suosiollista ilmaston lämpeneminen on ollut lehtopöllön punaruskealle muodolle. Lehtopöllöjä esiintyy punaruskeaa ja harmaata muotoa ja väri on geneettisesti määrittynyt. Punaruskeat yksilöt selviävät kylmistä talvista huomattavasti harmaita lajitovereitaan paremmin, joten lämpiminä talvina punaruskeiden yksilöiden määrä on lisääntynyt.

On selvää, että eliöyhteisöt tulevat muuttumaan ilmastonmuutoksen seurauksena, mutta taustalla on monimutkaisia yhteyksiä ja on vaikeaa ennustaa, miten ilmastonmuutos todella tulee vaikuttamaan. Osa lajeista tulee häviämään ja uusia tulee tilalle.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?