Vieraslaji on syyllinen kunnes toisin todistetaan

Jättipalsami leviää siementämällä laajoiksi yhden lajin kasvustoiksi, jotka syrjäyttävät kaikki muut kasvit alueeelta. Se kuuluu Euroopan komission ylläpitämän DAISIE-tietokannan mukaan Euroopan sadan vaarallisimman vieraslajin joukkoon. Nämä kasvustot rehottavat Puutikkalassa Joenniementien varrella

Jättipalsami leviää siementämällä laajoiksi yhden lajin kasvustoiksi,
jotka syrjäyttävät kaikki muut kasvit alueeelta. Se kuuluu Euroopan
komission ylläpitämän DAISIE-tietokannan mukaan Euroopan sadan
vaarallisimman vieraslajin joukkoon. Nämä kasvustot rehottavat
Puutikkalassa Joenniementien varrella

Vieraslajit ovat kulkeutuneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Ne voivat aiheuttaa hyvinkin vakavia haittoja ympäristölle ja ekosysteemille. Niiden leviäminen merkitsee myös taloudellista haittaa vaikuttamalla esimerkiksi ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen tai kiinteistöjen arvoon. Maailmanlaajuisesti vieraslajit ovat valtava ongelma ja Suomessakin niiden torjumiseen on nyt entistä järeämmät lainsäädännölliset aseet.

Muodonmuutoksia ry järjestää perjantaina 26.elokuuta kello 18 Mikkolan Navetalla yleisöluennon Vieraslajit muuttavat luontoa. Luennon pitää dosentti Petri Nummi Helsingin yliopistosta. Hän on työskennellyt vieraslajien parissa jo opiskeluajoista asti ja kuuluu muun muassa Suomen vieraslajikomiteaan.

– Vieraslaji on yleisen oikeustajumme vastaisesti syyllinen, kunnes todistetaan, että se ei aiheuta haittaa. Nopeus on valttia, jos näiden lajien tuhoja halutaan estää. Välimeressä oli pitkään Monacon akvaariosta karannut leväesiintymä ja viranomaiset jahkailivat, miten se pitäisi hävittää. Nyt koko Välimeri on täynnä tuota levää eikä mitään ole enää tehtävissä. Helsingissä söpöt citykanit ihastuttivat ihmisiä loikkimalla pihoilla, kunnes tuhoja alkoi tulla. Viranomaiset eivät reagoineet ajoissa, sanoo Petri Nummi.

Suomessa on tunnistettu 157 haitallista vieraslajia. Nämä aiheuttavat selkeästi todennettavia välittömiä tai välillisiä haittavaikutuksia. Merkittävin osa, yli 100 lajia, on maa- ja metsätalouden vieraslajeja. Muista haitallisista vieraslajeista viisi lajia esiintyy Suomen aluevesillä Itämeressä, viisi sisävesistössä, kuusi lajia on vieraita maaselkärankaisia, 24 kuuluu maaympäristöjen vieraskasveihin ja yhdeksän lajia vieraisiin sisätuholaisiin. Lisäksi on tunnistettu 123 tarkkailtavaa tai paikallisesti haitallista vieraslajia, jotka voivat aiheuttaa välitöntä tai välillistä haittaa. Niihin kuuluu sekä Suomessa jo esiintyviä että Suomen rajojen ulkopuolella haitalliseksi todettuja lajeja. Suurin osa tarkkailtavista tai paikallisesti haitallisista vieraslajeista esiintyy jo Suomessa.

Lainsäädännöllä vieraslajien kimppuun

– Vieraslajiasioissa on Suomessa tapahtunut parissa vuodessa todella paljon. Koko Eurooppa ja Suomi sen mukana on pitkään ollut lapsenkengissä. Esimerkiksi Australiassa ja Uudessa-Seelannissa taistelu vieraslajeja vastaan on ollut jo kauan luonnonsuojelun keskeinen tekijä. Suomen kansallinen vieraslajistrategia valmistui huhtikuussa 2012. Sen kantavana ajatuksena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille.

– Odottelimme pitkään EU:n vieraslajidirektiiviä, mutta saimmekin tiukemman vieraslajiasetuksen vuonna 2015. Kotimainen vieraslajilaki astui voimaan kuluvan vuoden alussa. Siinä on selkeästi määritelty, mitä kansallisella tasolla on tehtävä, jotta EU:n asetuksen määräykset toteutuvat.

Nyt vieraslajeille on siis asetettu lainsäädännölliset rajat ja Ely-keskukset ja muun muassa tulli valvovat niiden noudattamista. Tärkein vaikuttaja on kuitenkin tavallinen kansalainen, jonka velvollisuus on mm hävittää mailtaan tietyt haitalliset kasvit, tärkeimpänä näistä jättiputket, joita ei vieraslajistrategian tavoitteiden mukaan saa tulevaisuudessa kasvaa maassamme yhtään kappaletta.

Uhka luonnon monimuotoisuudelle

Vieraslajeissa ei ole kysymys pikku jutuista. Niillä on luonnonsuojelullinen aspekti, koska ne voivat hävittää alkuperäisen lajin kokonaan. Näin on minkki syrjäyttänyt Suomessa vesikon ja uhkaa sitä koko Euraasiassa. Maailmanlaajuisesti lajit muodostavat toiseksi suurimman uhkatekijän luonnon monimuotoisuudelle, kun kokonaisten elinympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen on arvioiden mukaan uhkatekijöistä suurin.

Vieraslajien haitalliset vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle ja ekosysteemien toiminnalle ovat monet. Vieraslajit voivat uhata alkuperäisiä lajeja kilpailemalla niiden kanssa samoista resursseista, saalistamalla, levittämällä tauteja ja loisia tai risteytymällä luonnossa näiden lajien kanssa.

Vieraslajin tiedetään myös muuttaneen ravintoketjujen rakennetta ja vaikuttaneen kokonaisten ekosysteemien toimintaan. Tätä kautta vieraslajien aiheuttamilla haitoilla voi olla välittömiä ja välillisiä vaikutuksia myös ihmisen hyvinvoinnille.

Kustannukset merkittäviä

Haitallisten vieraslajien kustannukset ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä. Vuonna 2001 arvioitiin, että vieraslajien aiheuttamat maailmanlaajuiset vahingot ovat vuosittain yli 1 400 miljardia Yhdysvaltain dollaria (1 054 miljardia euroa), mikä vastaa nykyään 2-3 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Euroopassa tavatuista noin 11 000 vieraslajista todennäköisesti 10-15 prosenttia aiheuttaa ekologisia tai taloudellisia haittoja.

Suomessa ei ole tehty kokonaisarviota vieraslajien aiheuttamista kustannuksista, mutta haitallisten vieraslajien tiedetään aiheuttavan esimerkiksi merkittäviä laadullisia ja määrällisiä tuotannon menetyksiä. Jatkuvia vieraslajien torjuntaan liittyviä kustannuksia Suomessa aiheuttavat muun muassa vieraslajeihin liittyvät kasvin- ja eläintarkastukset, haitallisten vieraslajien, kuten jättiputkien, jättipalsamien ja kurtturuusujen, torjuntatoimet sekä Suomeen levinneiden pienpetojen pyynneistä aiheutuvat kustannukset. Pelkästään tuotantokasvien tautien ja tuholaisten torjunnan, hävittämisen ja valvonnan kustannukset nousevat Suomessa miljooniin euroihin vuodessa.

 

Muodonmuutoksia ry:n yleisöluento Vieraslajit muuttavat luontoa,dosentti Petri Nummi, Helsingin yliopisto Mikkolan Navetalla pe 26.8.klo 18.Vapaa pääsy, puffetti. Luento on osa Muodonmuutoksia ry:n Ilmasto, muutos –leiriä, joka kokoontuu Aitoon koulutuskeskuksessa tulevana viikonloppuna. Leirillä viritellään käsiä ja aivoja tieteen ja taiteen yhteismoodiin. Tarkoituksena on suunnitella Muodonmuutoksia ry:n 10–vuotisjuhlavuoden näyttelykokonaisuutta ja teoksia. Näyttely kootaan Mikkolan Navetan tiloihin kesällä 2017.

Kansalaisilla paljon vastuuta

Kansalaisten vastuu vieraslajitorjunnassa on merkittävä. EU:n unionin vieraslajiluetteloon tai kansalliseen luetteloon kuuluvaa lajia ei saa tarkoituksellisesti kasvattaa. Jos esimerkiksi puutarhaan on istutettu luetteloon kuuluva kasvilaji, omistajan on poistettava istutus ja hävitettävä kasvin osat niin, ettei se pääse lisääntymään.Luettelot löytää esimerkiksi www.vieraslajiportaali.fi-sivustolta.

Haitalliset vieraslajit voivat kuitenkin levitä kiinteistölle luonnostaan ja kasvaa siellä omistajan toiminnasta riippumatta. Suositeltavaa on, että alueen kiinteistönomistajat yhdessä esimerkiksi kunnan viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen kanssa selvittävät keinoja ja toteuttavat vapaaehtoisia toimia, joilla lajin esiintymät voidaan hävittää tai ainakin lajin leviämistä voidaan rajoittaa. Samalla kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei haitallisia vieraslajeja leviä kiinteistöltä myöskään esimerkiksi puutarhajätteen tai siirrettävän maa-aineksen mukana.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?