Valööriryijy vei Suomea maailmankartalle

Uhra Simbergistä tutkimusta valmisteleva taidehistorioistija Minna Polus kirjanjulkistamistilaisuudessa syyskuussa. Taustalla taiteilijan kuva.
Uhra Simbergistä tutkimusta valmisteleva taidehistorioistija Minna Polus kirjanjulkistamistilaisuudessa syyskuussa. Taustalla taiteilijan kuva. Kuva Matti Koponen.

Ryijytaide on jatkuvasti kehittyvä tekstiilitaidemuoto, joka kiinnostaa sekä käsityön että taidehistorian harrastajia.

Ryijy on esineenä kaikille tuttu, mutta taiteen kautta siitä avautuu yllättäviä ulottuvuuksia. Valkeakoski-opiston yleisöluennolla isänpäivän iltana käsitellään taideryijyjen modernismia sekä tyylisuunnan suomalaista uranuurtajaa Uhra-Beata Simberg-Ehrströmiä, joka kehitti muun muassa maalauksellisen kauniin, maailmankuuluisuuden saavuttaneen valööriryijyn.

Uhra Simberg oli taidemaalari Hugo Simbergin tytär, jonka modernismi sekä tekstiili- että kuvataiteessa oli uutta Suomessa. Hänen elämästään kertova kaksikielinen teos julkistettiin syyskuussa, ja sen pääartikkelin on kirjoittanut luennon pitävä Uhra Simberg -tutkija, taidehistorioitsija Minna Polus.

Poluksen yleisöluento Uhra Simberg-Ehrströmin valööriryijyt – modernismin edelläkävijöinä pidetään Pälkäneen yhteiskoulun auditoriossa sunnuntaina 12. marraskuuta kello 18.–20.30.

 

Kansallisromantiikasta synty taideryijy

Ryijy mielletään nykyään useimmiten seinävaatteeksi, mutta alkuaan se on ollut muinaisskandinaavien kehittämä nukitettu villapeite. 1700-luvulla ryijyjä alettiin Suomessakin kutoa koristeiksi ja samalla kansanomaiset ryijymallit muuttuivat aikaisempaa koristeellisemmiksi ja värikkäämmiksi.

1800-luvun mittaan kiinnostus ryijyjen valmistamiseen väheni, mutta kansallisromantiikan kaudella muotiin tulleet taideryijyt herättivät sen uudelleen. Siinä vaiheessa ryijymalleja alkoivat suunnitella eturivin suomalaiset taiteilijat, muun muassa Akseli Gallen-Kallela. Ryijytaiteesta tuli yksi tekstiilitaiteen osa-alue, joka on seurannut taiteen tyylisuuntia nykypäivään asti.

Uhra-Beata Simberg-Ehrström palkittiiin modernistisista valööriryijyistään neljässä peräkkäisessä Milanon triennaalissa vuosina 1951, 1954, 1957 ja 1960 ja Montrealin maailmannäyttelyssä vuonna 1967 ja sai palkinnon ehkä tunnetuimmasta ryijystään Metsä.

Ryijymaalarista kahdella kielellä

Uhra-Beata Simberg-Ehrströmistä kertova suomen- ja ruotsinkielinen tietoteos on ensimmäinen osa Pro Artibus -säätiön

Uhra Simbergin ryijy koristaa kirjan kantta.
Uhra Simbergin ryijy koristaa kirjan kantta. Kuva Minna Polus

kolmiosaisesta suomenruotsalaisia modernistitaiteilijoita esittelevästä teossarjasta.

Siinä useat alansa asiantuntijat käsittelevät Simberg-Ehrströmin taiteen eri puolia. Minna Polus käsittelee artikkelissaan Valööriryijytaiteilija ja modernisti Uhra-Beata Simberg-Ehrström taiteilijan elämää ja uraa kokonaisuutena nostaen esiin hänen tunnetuimpia teoksiaan.

Muita kirjoittajia ovat FT Leena Svinhufvud, joka on kirjoittanut lukuisia tutkimuksia suomalaisista ryijyistä, suomalaisen muotoilun ja visuaalisen kulttuurin asiantuntija FT Harri Kahla, dosentti Juha-Heikki Tihinen sekä FK Margaretha Ehrström, joka kertoo henkilökohtaisia muistojaan taiteilijasta.