Viisi tapaa pilata koulumaine: Lukiolaisten näytelmä muistuttaa, että suurin luuranko kaapissa voi olla sillä syrjään vetäytyvällä ja hiljaisella kaverilla

Kova koulu

Koululaiset ovat toisilleen armottomia, ja jokaisen kuori saa vuorollaan halkeamia. Mutta kaikkein suurin salaisuus on hiljaisena syrjään vetäytyvällä pojalla (Elisa Mattila).

Koululaiset ovat toisilleen armottomia, ja jokaisen kuori saa vuorollaan halkeamia. Mutta kaikkein suurin salaisuus on hiljaisena syrjään vetäytyvällä pojalla (Elisa Mattila).

Viisi tapaa pilata koulumaine on Anette Knuutisen ja Tyyne Mattilan ensimmäinen ohjaustyö.

Viisi tapaa pilata koulumaine on Anette Knuutisen ja Tyyne Mattilan ensimmäinen ohjaustyö.

Suunnilleen tällaiset prototyypit löytää jokaisesta koululuokasta. On se pierujutuillaan hauskuuttava takapenkin poika ja joka jutulle naurava hekottaja. Löytyy itseään täynnä oleva pätijä, kaikkia nuoleskeleva mielistelijä ja omakuvia näpsivä pissis.

Jokainen yrittää olla suosittu. Mutta nuoret osaavat olla toisilleen armottomia. On kova paikka, kun huolella rakennettu kuori murenee. Esimerkiksi etupenkin tyttö murenee, kun kaverit löytävät 17-vuotiaan kassista pehmolelun, jota hän kantaa salaa mukanaan.

Jos kääntää katseensa valokeilasta hieman sivuun, voi nähdä sen hiljaisen kaverin. Vähitellen saattaa arvata, että kaikkein suurin luuranko kaapissaan onkin tällä harmaimmalla ja hiljaisimmilla syrjäänvetäytyvällä tyypillä, joka ei tuo itseään esiin.

Pälkäneen lukiolaisten Viisi tapaa pilata koulumaine -näytelmä käsittelee isoa aihetta draamakomedian keinoin. Vasta näytelmän loppuhetkillä paljastuu, mitä tyynen pinnan alla muhii. Se hiljentää tehokkaasti yläkouluikäisten tirskumisen ja pistää isommatkin mietteliääksi.

 

Teatterista on tullut lukion vahvuus

Haluatteko nähdä, kun heitän voltin, itseään täynnä oleva huomion hakija (Sampo-Valtteri Joenvuori) kyselee tytöiltä.

Haluatteko nähdä, kun heitän voltin, itseään täynnä oleva huomion hakija (Sampo-Valtteri Joenvuori) kyselee tytöiltä.

Lukiossa opiskelevien Anette Knuutisen, Elisa Mattilan ja Tyyne Rantasen kirjoittama näytelmä siirtyi pikavauhtia näyttämölle. Käsikirjoitukseen tartuttiin vasta syysloman jälkeen, ja kuukautta myöhemmin kaikki oli valmista.

Anette Knuutisen ja Tyyne Mattilan ensimmäinen ohjaustyö oli oikeastaan koko lukion ilmaisutaidon ryhmän yhteinen voimannäyte. Opettaja Anja Korkea-ahon kiitolliseksi tehtäväksi jäi ohjaajien ohjaaminen.

– Onhan se uskomatonta, että vajaan sadan opiskelijan lukiossa lavalle hyppää parikymmentä tällaista taitajaa, Korkea-aho myöntää.

Lukio tai sen opettajat eivät voi viedä kaikkea kunniaa esityksestä, sillä he pääsevät nauttimaan paikkakunnalta kumpuavasta osaamisesta. Pienestä pitäen teatteria harrastaneiden kykyjen rinnalla muidenkin on helppo heittäytyä rooliinsa.

Lukiolaisten ilmaisutaidon ryhmä kasasi Viisi tapaa pilata koulumaine -näytelmän kuukaudessa.

Lukiolaisten ilmaisutaidon ryhmä kasasi Viisi tapaa pilata koulumaine -näytelmän kuukaudessa.

Teatterista on tullut Pälkäneen lukion vahvuus ja ilmaisutaidon ryhmät täyttyvät jo yläkoulun puolella. Lukiossa tehdään joka toinen vuosi suuri musikaaliponnistus.

Viisi tapaa pilata koulumaine -näytelmä ei ole mikään välipala, vaikka se koottiin huomattavasti musikaaleja vähemmällä, pienemmin ja nopeammin. Näytelmän syntyprosessissa koettiin tiivistetyssä tahdissa tavanomaiset vaiheet kiireineen, paniikkeineen ja roolivaihdoksineen.

Tyyne Rantanen kehuu, että motivoitunut ja osaava porukka otti repliikit hämmästyttävällä nopeudella haltuun. Näyttelijät puolestaan kiittelevät tästä yhdessä tekemisen meininkiä: jos näytelmää olisi kasattu perinteiseen tapaan, kukin haastaisi vuorollaan opettajaa. Kavereiden ohjauksessa jokainen sen sijaan täydentää yhteistä soppaa omilla lisukkeillaan. Lavalle tuotiin rohkeasti omia ideoita ja osaamista. Tämän ansiosta näytelmä kasvoi ja kehittyi prosessin aikana.

 

Jokaisella oma tähtihetkensä

17-vuotiaan kassissa on pehmolelu. Vähän noloa!

17-vuotiaan kassissa on pehmolelu. Vähän noloa!

Kokonaisuuden hahmottuessa tekijöille kirkastui, että päähenkilö pysyy loppukohtaukseen saakka syrjään vetäytyvänä hahmona. Niinpä muita karikatyyrihahmoja voitiin kärjistää entistä erottuvammiksi.

Episodinäytelmä tarjoaa jokaiselle oman tähtihetken, jonka aikana voi pistää itseään täysillä likoon. Esimerkiksi Sampo-Valtteri Joenvuori täydensi kukkoilevaa hahmonsa yhden käden punnerruksella ja voltilla pimeän katsomon edessä. Tuskin edes fysiikan nimiin vannonut Jouko Turkka olisi saanut näyttelijöistään enempää irti.

Lopulliseen lentoonsa näytelmä lähti vasta elävän yleisön edessä. Oikeanlainen flow-tila syntyy, kun katsomo nauraa oikeassa paikassa ja reagoi henkeään pidätellen yllätyskäänteisiin.

Lukiolaiset esittivät maanantaina kolme näytöstä koululaisryhmille. Avoimia näytöksiä voidaan järjestää koeviikon jälkeen, mikäli niille ilmenee kysyntää.

Elisa Mattila (taustalla) ei ole pulloa kallistelevasta isästään erityisen ylpeä.

Elisa Mattila (taustalla) ei ole pulloa kallistelevasta isästään erityisen ylpeä.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?