Jää ritisee jalkojen alla, kun kosteikkokartoittaja Elina Sorvali loikkii pienten ojien yli kohti Myllyojan ja sen vanhan uoman risteystä. Oppaana on maanomistajan edustaja Jarmo Oesch Rautajärven kartanosta. Hän kantaa mukanaan pientä siltaa, jonka avulla pääsee pahimpien paikkojen yli.
– Tässä ojassa virtaus on kevättulvien aikaan hyvin suurta, Oesch kertoo.
Rautajärvellä sijaitseva Myllyoja on yksi Kukkian laskuojista, jonka kautta järveen virtaa kiintoainesta ja ravinteita yläjuoksulta. Kukkian Suojeluyhdistys teetti kesällä 2015 selvityksen, jossa tutkittiin kiintoaineen ja sinilevän määrää yhdessätoista järveen laskevassa ojassa. Saloy Oy:n selvityksen mukaan Myllyoja on yksi keskisimpiä Kukkian laskuojia.
Aikoinaan paljonkin mutkitellut oja on kaivettu suurelta osin suoraksi uraksi kuivatustarkoituksessa 1900-luvun alkuvuosina.
Kosteikko vaikuttaa ajan myötä
Mikään pieni projekti Myllyojan kautta kulkeutuvien kiintoaineen ja ravinteiden pidättäminen ei olisi, mutta mahdollisuuksia on olemassa. Kostea tulvaniitty vaatii myös kalustolta paljon. Sorvali kuitenkin vakuuttaa, että koneita löytyy joka lähtöön.
– Kaivuutyöt totta kai lisäävät kuormitusta hetkellisesti. Kosteikko alkaa vaikuttaa vasta kasvittumisen myötä, Sorvali kertoo.
Kosteikot vaativat myös hoitoa. Kasvillisuutta tulee niittää ja poistaa, jotta ne eivät kasva umpeen ja jotta uudelle, ravinteita sitovalle kasvustolle tulee tilaa.
– Yleensä kosteikkojen rahoituspäätöksissä lähdetään siitä, että maanomistaja sitoutuu kosteikon hoitosopimukseen ympäristökorvausjärjestelmän puitteissa.
Apua paperinpyöritykseen ja rahoitukseen
Oma lukunsa on byrokratia. Oesch aprikoi, lasketaanko Myllyoja vesistöksi ja tarvitseeko sen kunnostamien silloin aluehallintoviraston luvan.
– Hanke on olemassa juuri siksi, että selvitämme asioita ja autamme papereiden kanssa, Sorvali kertoo.
Tämän lisäksi hanke auttaa kosteikkojen rakentamisessa taloudellisesti. Uomakohtaisesti rahoitusta ei ole jaettu, vaan se tulee jakautumaan mukaan ilmoittautuvien maanomistajien sekä kunnostusmahdollisuuksien ja niistä saatavien hyötyjen perusteella. Tavoitteena on pienentää Kukkian kuormitusta mahdollisimman tehokkaasti.
Maanomistajille Freshabit-hankkeella halutaan tarjota mahdollisimman vaivaton tapa kosteikon perustamiseen.
– Hanke tekee mahdolliseksi helpon mukaan lähdön, ja haluan omalta osaltani olla suojelemassa Kukkiaa. Järvet ovat täällä todella tärkeitä alueen elinvoimaisuuden kannalta, Oesch sanoo.
Kartoituksen aikataulu on tiukka
Freshabit-hanke on Kukkialla monivuotinen rehevöitymisen torjuntaan keskittyvä hanke. Kosteikkokartoitus on osa hanketta ja siihen on varattu aikaa vain kolme kuukautta. Lisäksi Kukkia ei ole kartoituksen ainoa järvi, vaan mukana on myös Orma-järvi Lammilta.
Kukkian osalta kosteikkokartoituksen pohjalta tehtävä yleissuunnitelma valmistuu jo vuoden vaihteeseen mennessä. Tiukan aikataulun vuoksi Elina Sorvali toivoo hankkeesta kiinnostuneilta maanomistajilta aloitteellisuutta.
– Toistaiseksi kovin moni maanomistaja ei vielä ole ollut kiinnostunut hankkeesta. Toivon kovasti, että yhteydenottoja tulisi myös minulle päin, Sorvali sanoo.
Sorvalin tavoittaa puhelinnumerosta 050 4625216 tai sähköpostitse elina.sorvali@vanajavesi.fi. Hanketta vetää hankekoordinaattori Eeva Einola.
