Kunnanjohtaja: Maaseutua ei unohdettaisi, jos Kangasalasta tulisi kaupunki 2018

Kangasala on kirjaimellisesti kaupungistumassa

1990-luvun alussa Kangasalan kunnassa pohdittiin, tulisiko sen jatkaa elämäänsä kaupunkina. Neljännesvuosisata myöhemmin ajatus on taas noussut esiin.

– Tänä aikana sitä on varmaan aika monikin kuntalainen ehtinyt miettiä, niin minä itsekin, kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Lyytinen tuumaa.

Asia nähtiin ajankohtaisena pohdittavana nyt Suomen juhlavuonna, kun vanha valtuusto linjaa pohjia kunnan uudelle kuntastrategialle, jota uusi valtuusto tulee vielä täydentämään ja maakuntauudistus painaa päälle. Kuntien kontolle on jäämässä etenkin elinvoimaisuuden kehittäminen, ja juuri imagollinen houkuttelevuus on yksi merkittävä tekijä kaupungiksi muuttumisen takana.

Samalla kaupunki-nimityksen voi olettaa pönkittävän Kangasalan painoarvoa eri neuvottelupöydissä ja vankistavan sen itsenäistä asemaa.

– Kunnan oikeudellinen asema ei muutu, eikä se muuta kuntalaisen asemaa. Se ei vaikuta asiakasmaksuihin, taksoihin tai veroihin. Kaupunkinimitys kuitenkin kuvaa paremmin Kangasalan tämänhetkistä asemaa ja kokoluokkaa suomalaisessa kuntakentässä, summaa kunnanjohtaja Oskari Auvinen.

Kangasala on uusimassa joka tapauksessa visuaalista ilmettään ensi vuonna. Jos kunnasta tulee kaupunki, saadaan muutos huomioitua uusimistyössä. Tähtäin muutokselle on vuoden 2018 alussa.

 

Maaseutu halutaan huomioida

Noin 31 000 asukkaan Kangasala on Suomen 36. suurin kunta. Sitä suuremmista valtaosa toimii kaupunkina; kuntana Kangasala on Suomen neljänneksi suurin. Asukasluvultaan pienimmät kaupungit ovat noin 1300 asukkaan Kaskinen ja 5500 asukkaan Pyhäjärvi.

– Tämä ei ole niinkään hyöty- vai haittakysymys, vaan pikemminkin kysymys, täyttääkö Kangasala kaupungille asetetut kriteerit, kunnanjohtaja Auvinen miettii.

Hänen mielestään Kangasala täyttää nuo kriteerit hyvin – on itse asiassa täyttänyt jo jonkin aikaa. Nykyisin 90 prosenttia kuntalaisista asuu ja työskentelee taajama-alueella, ja kaupunkimaista kehitystä kuvaavat esimerkiksi Lamminrahkan uusi asuinalue raitiotievarauksineen, muutenkin hyvät joukkoliikenneyhteydet ja Vatialan ja Suoraman kehittyminen vahvoiksi aluekeskuksiksi. Lisäksi keskusta-aluetta hiotaan hotellin, torialueen muutoksen, linja-autoaseman uudistamisen ja muun uudisrakentamisen sekä mahdollisen parkkitalon myötä entistä kaupunkimaisemmaksi.

Maaseutu ei kuitenkaan katoa minnekään mahdollisen kaupunki-nimen käyttöönoton myötä – eikä ole tarkoituskaan. Auvisen mukaan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen toisaalla ja elinvoimaisen maaseudun kehittäminen eivät sulje toisiaan pois, vaan molemmat puolet halutaan huomioida uudessa kuntastrategiassa.

– Kunnan omaleimaisuus – sekä tiivistyvä yhdyskuntarakenteen keskittymä että laaja elinvoimainen maaseutu – otetaan huomioon uudessa tulevaisuuden visiossa ja strategiassa. Rakennetaan yhdessä molempia, hän lupaa.

Yhteen nivomista tehdään jo työn alla olevassa strategisessa yleiskaavassakin.

 

Helmikuussa valtuustolle?

Kunnanhallitus käsittelee ”kaupungistumista” kokouksessaan maanantaina. Todennäköisesti esitys etenee hyväksyttäväksi valtuustolle, jonka kokouslistalle asia ehtisi vielä 13. helmikuuta.

Valtuuston puheenjohtaja Raimo Kouhia arvioi, että selkeä enemmistö olisi asian takana, jos kaupunki-nimityksen käyttöönoton taakse asettuisi nelisenkymmentä valtuutettua.

– Suuria päätöksiä on tehty meillä äänestyksissä äänin 38–13 tai 40–11, ja noilla äänimäärillä päätöksen pitää mielestäni syntyä, hän sanoo.

Kouhia ei ole varma, mikä kuntalaisten mielipide asiaan tulee olemaan, mutta ainakin aiemmin kuntalaiset ovat osoittautuneet antamaan aktiivisiksi palautteen antajiksi isojen päätösten lähestyessä valtuustokäsittelyä.

Niin Lyytinen, Kouhia kuin Auvinenkin ovat yhtä mieltä siitä, ettei kuntana pysyminen sinänsä merkitsisi minkäänlaista katastrofia Kangasalan elinvoimaisuuden kehittymisen kannalta – onhan näin menty sujuvasti jo 150 vuotta.

– Itselleni se olisi kuitenkin pettymys. Suhtauduin asiaan alussa neutraalisti, mutta selvityksen jälkeen näen siinä etuja, Kouhia tuumaa.

Yhden kosmeettisen haittapuolen kaupungiksi muuttumisesta kunnanjohtaja Auvinen kuitenkin löytää, joskin pilke silmäkulmassa.

– Ajoneuvothan kuluttavat enemmän kaupunkiajossa, hän hymähtää.

Visio Kangasalasta kaupunkina voisi olla harjujen, järvien, hyvien yhteyksien, monipuolisen asumisen, elintarviketuotannon tai vaikkapa kaupunginläheisen maaseudun kaupunki, pohtii kunnanjohtaja Oskari Auvinen (oikealla). Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Lyytinen ja valtuuston puheenjohtaja Raimo Kouhia uskovat mahdollisen muutoksen vaikuttavan Kangasalla lähinnä positiivisesti.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?