Hiki virtaa ja nauru raikaa

– Rautajärven ryhmässä tunnelma on iloinen, avoin ja sellainen ihanan reipas kuten syrjäseuduilla monesti on. Rautajärvellä jos jossain näkyy myös yhteen hiileen puhaltaminen: Jos joku tulee paikalle myöhässä, hyvin todennäköisesti välineet ovat hänelle valmiina, ja myöhästynyt pääsee heti aloittamaan harjoittelun, Johanna Rajala sanoo.

– Onkohan Eliisa vielä tulossa tänään? kyselee ohjaaja Johanna Rajala Rautahovin liikuntaryhmäläisiltä.

– Ei ole, hän on hoitamassa lastenlapsia, Pentti Lahtinen tietää kertoa.

Rautajärven rauhallinen kuntojumppa on kuulunut Valkeakoski-opiston ohjelmaan jo useamman vuoden ajan. Valtaosa ryhmän jäsenistä tuntee toisensa jo ennestään, ja kuulumisia vaihdetaan innokkaasti heti kun tunnille saavutaan.

Ryhmäläiset ovat jo ennen tunnin alkua keränneet tarvittavat jumppavälineet – tuolit, patjat, kuminauhat ja kepit – esille. Esiin varataan usein pari ylimääräistä settiäkin, mikäli näyttää siltä, että joku saattaa tulla myöhässä.

– Selvä, me olemme siis kaikki koolla. Ei muuta kuin päräytetään jumppa käyntiin, Rajala sanoo.

Ja sitten mennään. Musiikki päälle ja lämmittelyt vauhtiin. Yhdeksän eläkeikäistä jumppaajaa pistää parastaan, ja kohta on edetty verryttelyjen ja lyhyiden venyttelyjen kautta jo tasapainoliikkeisiin. Tasapainoilujen jälkeen tehdään lihaskunto- ja liikkuvuusharjoitteita.

Jumppaajat keskittyvät huolella, mutta ryhmässä virtaa hien lisäksi myös nauru. Jos asiaa tulee, lyhyitä keskustelunpätkiäkin käydään, vaikka pääasiassa jumppatunnilla keskitytään kunnon kohottamiseen.

– Ryhmässä näitä liikkeitä on kiva tehdä, Kyynärössä asuvat Raija Kankaanpää ja Aulikki Kankaanpää tuumaavat.

Serkusten vaimot ovat ryhmässä mukana toista vuotta.

– Juu, emme ole sisaruksia, vaikka meillä sama sukunimi onkin, naiset nauravat.

Luopioisten Evinsalossa asuva Laura Viukari on puolestaan Rautajärven ryhmässä mukana ensimmäistä vuottaan. Hän kehuu, että jumppa on paitsi tehokasta myös hauskaa.

– Ohjelmat ovat hyvin rakennettuja. Rauhallisessa kuntojumpassa ei hypitä eikä pompita, mutta hiki tässä tulee takuuvarmasti silti, Viukari sanoo.

Lihaskunto-osuudessa käydään läpi kaikki tärkeimmät lihasryhmät. Kädet, jalat, selkä ja vatsa saavat siis kaikki vuorollaan kyytiä. Jumpan loppuun tehdään aina puolen tunnin mittaiset venyttelyt.

– Pitkät venyttelyt ovat ihanat ja tekevät lihaskunto-osuuden jälkeen tosi hyvää, Viukari miettii.

On tärkeä tehdä liikkeet oikein

Ikäihmisten liikunnanohjauksessa on erityisen tärkeää huomioida sopiva haastavuustaso, turvalliset suoritustekniikat, ergonomiset asennot ja selkeä ohjeistus sekä perustelut sille, mitä tehdään ja miksi. Lisäksi ohjaajan tulee varautua tarjoamaan myös vaihtoehtoliikkeitä.

– Valtaosalla ikäihmisistä esimerkiksi konttausasennossa tehtävät harjoitteet eivät kipeiden polvien tai tekonivelten vuoksi ole mielekkäitä, joten pyrin jo ohjelman suunnitteluvaiheessa huomioimaan mahdolliset rajoitteet. Myös musiikin tulee olla kohderyhmälle sopivaa, jotta se motivoi liikkumaan. Lisäksi on tärkeää, että kaikki kuulevat ohjaajan puheen, minkä vuoksi pidänkin mikrofonia ehdottoman tärkeänä välineenä ohjauksessa, Rajala kertoo.

Rajala jatkaa, että verbaalisen ohjauksen lisäksi tärkeää on myös huolellinen visuaalinen ohjaaminen, eli se, miten ohjaaja itse näyttää tehtävät harjoitteet.

– Ikäihmisillä visuaalinen puoli ehkä vielä hieman korostuu nuorempiin liikkujiin nähden. Jos neuvoisin eri liikkeen kuin itse näytän, liikkujat todennäköisesti tekisivät sen siten kuin näytän, Valkeakoski-Opiston ryhmiä vuodesta 2012 ohjannut Rajala tietää.

Venyttely on monen suosikki

Tunnilla ollaan edetty kyykkyjen tekemiseen. Rajala kysyy ryhmältä, joko liike tuntuu etureisissä ja pakaroissa.

– Huomenna sitä vasta näkee, mikä on tulos. Että pääseekö sitä sängystä ylös. Ei vaan, ihan hyvä, että liikkeet myös tuntuvat jossakin, Pentti Lahtinen miettii.

Rautajärvellä asuvat Kaija Rantanen ja Marja-Liisa Viitanen ovat käyneet Rautahovissa jumppaamassa jo monen monta vuotta. Kaksikko kehuu tunnin lopuksi tehtäviä venyttelyjä vuolaasti.

– Ei sitä jostain syystä vain tule venyteltyä yksin kotona. Venyttelyjen jälkeen paikat aina tuntuvat mukavan vetreiltä ja notkeilta, rautajärveläiset pohtivat.

Lihaskunto-osuuden jälkeen päästään venyttelemään. Rauhallinen musiikki luo Rautahoviin rauhallisen tunnelman. Jumppaajat rentoutuvat patjoillaan ja venyttelevät Rajalan ohjeiden mukaan.

– Hyvää työtä. Lihakset kiittävät ja samoin minä, Rajala toteaa ryhmää lopetellessaan.

Uusi puolitoistatuntinen on vuorossa jälleen ensi viikolla.