Kurssimuutoksen aika

Pälkäneen lukiolla lakitetaan lauantaina 19 uutta ylioppilasta. Kirjoittajista peräti kuusi reputti. Tulos ei ole kovin mairitteleva, eikä sitä voi laittaa heikon ikäluokan piikkiin. Lukion taso on laskenut sellaiseksi, että hyvät ikäluokat voivat tuoda joinain keväinä mukavia yllätyksiä, mutta normaalivuosina koulu löytyy vertailujen häntäpäästä.

Takavuosina koulun menestys ja maine olivat kunnia-asia opettajille, opiskelijoille ja koko kylälle. Asetelma muuttui, kun kasvava osa opettajista ja opiskelijoista alkoi ajaa Pälkäneelle muualta.

Lukio on osin onnistunut palauttamaan vanhan vahvuutensa, kyläkoulumaisen meiningin. Pienuudesta on onnistuttu tekemään vahvuus. Yhteisö on tiivis, kun jokainen tuntee toisensa.

Kyläkoulumeininki näkyy ilmapiirissä, muttei oppimistuloksissa. On kiva harrastaa ja mukava hengailla, mutta derivoidakin pitäisi.

Työnteon kulttuuri on päässyt romahtamaan. Siitä olisi helppo syyttää opettajienhuoneessa tapahtunutta sukupolvenvaihdosta. Mutta koulun kulttuuriin vaikuttavat vielä opettajia vahvemmin opiskelijat. Myös kurssin korjaamiseen tarvitaan molempia.

Kaveripiirillä on valtava vaikutus lapsuus- ja nuoruusvuosien suorituksiin. Motivoitunut kehittyy pinnistellessään vähän itseään parempien joukossa. Motivoitumattomien ja heikkojen vaikutuspiirissä sen sijaan laskee itsekin rimaa.

 

Kotikylän pikkukouluja puolustettaessa tai kritisoitaessa keskitytään helposti resursseihin ja valinnaisuuteen. Oppimistulosten kannalta paljon tärkeämpää on koululla vallitseva työnteon kulttuuri.

Oppilaiden ja koulujen välillä on isoja tasoeroja, koska joissain kouluissa tehdään paljon uutterammin hommia. Peruskoulujen erot eivät paljastu yhtä räikeästi kuin lukioiden, koska Suomessa ei ole juuri tapana harrastaa valtakunnallisia tasonmittauksia. Lukion tulokset ovat kehnoja, jos taso on yläkoulusta alkaen laskettu sellaiseksi, että kaikki viitsivät tulla kouluun ja viihtyvät siellä koko päivän.

Kansainvälisten Pisa-tutkimusten laskeva menestys kertoo siitä, että suomalainen peruskoulu on menettämässä suurimman vahvuutensa. Ennen Suomi erottui mittauksissa sen ansiosta, että heikoimmatkin pärjäsivät niin hyvin. Nyt rima on asetettu heikoimpien mukaan.

Koulu tekee karhunpalveluksen, jos se säästää oppilaita työnteolta. Oppiminen ja menestyminen vaativat vaivannäköä. Tämän perustotuuden oivaltaminen on kouluvuosien tärkeimpiä tehtäviä.

 

Suomen menestys ja tasa-arvo ovat perustuneet siihen, että keskivertokansalaiset ovat kansainvälisesti vertaillen fiksuja. Yhteiskunta on rauhallinen, kun ihmiset hahmottavat, miten se toimii.

Nyt lukiosta ja jopa korkeakouluista valmistuu nuoria, joiden yleissivistys on vahvasti aukkoinen. Nuoret aikuiset vauhkoavat iltapäivälehtien klikkiotsikoiden ja valesivustojen villitseminä.

Sähköiseen ylioppilaskokeeseen keväällä tutustunut Sydän-Hämeen Lehden toimittaja teki parinkymmenen vuoden jälkeen paluun koulun penkille. Toimittaja kirjoitti lukematta Pälkäneen lukion parhaan arvosanan yhteiskuntaopin kokeesta. Tulos kertoo hyvää ylioppilaskokeesta: yhteiskunnallisia asioita seuraava selviää siitä mainioin arvosanoin. Sen sijaan koulun tasosta tulos antaa aika karun kuvan.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>