Mikkolan Navetalla pohditaan tulevana lauantaina 26. elokuuta kansalaisten roolia tieteen kentässä. Miksi tieteen yhteys kansalaistoimintaan on jäänyt heikoksi ja mitä asialle voitaisiin tehdä? Ratkaisu voi olla uusi, laajasti ymmärretty kansalaistiede, jonka tulosta on selviä merkkejä meillä ja maailmalla. Muodonmuutoksia ry:n järjestämän seminaarin otsikkona on Kansalaistiede tieteen tukena.
Mitä ”kansalaistiede” tarkoittaa, ketkä sitä harjoittavat ja miten se organisoituu, toimii ja välittää tietoa? Miten se suhtautuu yliopistotieteeseen ja miten eroaa siitä? Miten kansalaisten roolia tieteessä ja tutkimuksessa voisi vahvistaa, ei vain yleisönä vaan myös aktiivisena osallistujana ja kumppanina?
Kansalaistiede on ilmiö, joka lupaa tehdä tieteestä ja tutkimuksesta joka miehen ja naisen oikeuden. Nyt jo kansalaiset keräävät tieteen apuna luontohavaintoja, puhtaaksikirjoittavat vanhoja digitoituja tekstejä tai osallistuvat arkeologisille kaivauksille. Samalla syntyy dataa, tiedon raaka-ainetta. Voisiko näiden tieteestä kiinnostuneiden harrastajien toiminnalla pelastaa Suomea niin taantumalta kuin sivistyksen rappioltakin?
Näihin kysymyksiin etsitään vastausta Muodonmuutoksia ry:n seminaarissa, jota vetää tieteen kehitystä pitkään tutkinut tutkimusjohtaja Erkki Kaukonen Tampereen yliopistosta. Seminaarissa esitetään myös kaksi harrastajien toimintaan voimakkaasti tukeutuvaa tutkimusalaa. Rautajärveläinen Erkki Kaukonen alustaa seminaarin keskustelua tarkastelemalla tiede- ja tutkimusjärjestelmän kehitystä ja nykytilaa Suomessa.
Suuri on taas kaunista yliopistoissa ja valtion tutkimuslaitoksissa. Teollisuuden ja yritysten t&k-toiminnassa sen sijaan on menty hajautetumpaan suuntaan. Samoin viime vuosina on uuden strategisen rahoituksen kautta vahvistettu poliittista päätöksentekoa ja julkishallintoa palvelevaa tutkimusta. Nykyisellään yliopistotutkimus palvelee siis ennen muuta tutkijakollegoja, yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä politiikkaa ja julkista hallintoa. Tämän rinnalla on kuitenkin lukemattomien harrastajien toiminta tieteellisen tutkimuksen tukena. Kansalaisten ja yhteisöjen toiminta muodostaakin kasvavan voimavaran. Edellytyksiä tähän luovat väestön hyvä koulutustaso, ammatillinen kokemus, vireät seniorit ja harrastajat sekä uusi tietotekniikka, joka tuo kaiken tutkimuksen ja tiedon käden ulottuville. Millä tavoin kansalaistiedettä voidaan edistää Luopioisissa?
Tampereen yliopiston historian professori ja kansallisen huippuyksikön vetäjä Pertti Haapala puhuu aiheesta Tiedepolitiikka kokemusten valossa. Miten yliopistotutkimus voi palvella kansalaisyhteiskunnan toimintaa? Kukkialla kesiään viettävä Haapala pohtii myös kansalaisten roolia historiantutkimuksen kokonaisuudessa. Onko esimerkiksi lisääntyneellä sukututkimuksella ja paikallishistorioilla merkitystä akateemisen tutkimuksen kannalta? Voisiko tässä syntyä uusia yhteistyömuotoja?
Kansalaiset luonnontieteen ja arkeologian tukena
Kansalaistiede -seminaarin lopulla jatketaan keskustelua ja kuullaan kansalaistutkijoiden ja aktiivien puheenvuoroja. Kukkialla lintulaskentoja tekevä Anu Murto kertoo siitä, miten lintuharrastajien toiminta, muun muassa rengastaminen ja laskennat, palvelevat tiedettä. Hiisi-lehden päätoimittaja ja arkeologian harrastaja Eero Siljander puolestaan esittelee kalliomaalausten löydön historiaa -suurin osa maamme noin 130 kalliomaalauksista on maallikoiden löytämiä. Ensimmäinen ja tunnetuin heistä oli Jean Sibelius, joka vuonna 1911 löysi maalauksen Hvitträsk-järven rantakalliosta. Suomen läntisin sisämaassa sijaitseva kalliomaalaus sijaitsee Luopioisissa.
