Jokin aika sitten puhelimeeni tuli viesti. S-Marketin nimissä lähetetty viesti alkoi: ”Hei Kristiina. Sinulla on (1) paketti odottamassa. Katso se täältä.” Tekstin alapuolella oli linkki. Ensimmäinen ajatukseni oli, että mitä ihmettä se Posti taas sählää – sattui nimittäin olemaan niin, että minulla oikeastikin oli yksi verkkokaupasta ostamani paketti odottamassa toisaalla, Postin pakettiautomaatissa. Sitä ehti miettiä, miksi ihmeessä tuo paketti oli nyt siirretty odottamaan S-Marketille.
Onneksi satuin olemaan auton ratissa ja ajattelin palata asiaan, kunhan pääsen kotiin. No, lapsiperheen arjen kiireissä koko asia unohtui hetkeksi, kunnes luin lehdestä S-ryhmän nimissä leviävistä huijausviesteistä. Vasta tässä vaiheessa lamppu syttyi päässäni: olinkin saanut huijausviestin. Olin todella lähellä mennä vipuun ja klikata linkkiä.
Tapaus sai pohtimaan sitä, kuinka paljon, ja kuinka erilaisia netti-, tekstiviesti ja sähköpostihuijauksia nykyisin tehdäänkään. Tuntuu siltä, että huijaukset ovat koko ajan taitavammin tehtyjä. Enää ne eivät yksinomaan ole kehnolla suomen kielellä kirjoitettuja viestejä, vaan osa saattaa olla hyvinkin uskottavia.
Poliisin tuoreiden tilastojen mukaan nettipetoksia kirjattiin viime vuoden aikana koko maassa noin 12 000 kappaletta. Tavallisimmin huijausviestit tarjoavat isoja rahapalkintoja tai lahjakortteja, mutta vastineeksi yritetään kalastella ihmisten luottokortti- ja henkilötietoja. Viime viikolla Sisä-Suomen poliisilaitos tiedotti tapauksesta, jossa poliisille oli ilmoitettu kahdesta eri törkeän petoksen yrityksestä ja identiteettivarkaudesta. Toinen teko oli kohdistunut julkisyhteisöön ja toinen yritykseen. Poliisi kertoi tekijöiden lähettäneen aidon näköisen sähköpostiviestin, jossa oli esiinnytty kyseisen yrityksen tai yhteisön johtoon kuuluvana henkilönä ja pyydetty taloushallintoa maksamaan kymmenien tuhansien eurojen suuruiset laskut ulkomaalaiselle pankkitilille. Laskujen saatteena olevat sähköpostiviestit oli kirjoitettu suomeksi. Molemmat teot olivat jääneet yritykseksi, mutta poliisi kehotti ihmisiä erityiseen varovaisuuteen, sillä on mahdollista, että vastaavia laskuja oli lähetetty useampiakin kuin kaksi ilmoitettua tapausta.
Tammikuun loppupuolella Sisä-Suomen poliisi ehti puolestaan varoitella valepoliiseista. Poliisi tutkii epäiltyä petosrikoskokonaisuutta, jossa lähinnä ikääntyneitä henkilöitä on erehdytetty antamaan nettipankkitunnuksensa ja avainlukunsa poliisina esiintyneille epäillyille. Tämän hetkinen uhreille aiheutunut vahinko on rahassa mitattuna noin 70 000 euroa.
Vaikka poliisi nykyisin pyrkii tiedottamaan aktiivisesti liikkeellä olevista huijausyrityksistä, niin tarkkana tässä pitää olla, jotta ei mene lankaan.
