Minna Palmroth on valittu Kangasalan lukion tämän kevään kunniaylioppilaaksi. Sahalahdella syntynyt ja varttunut Palmroth työskentelee laskennallisen avaruusfysiikan professorina Helsingin yliopistossa. Hänen johdollaan Kestävän avaruustieteen ja -tekniikan huippuyksikkö on nostamassa Suomen avaruusvaltioiden joukkoon.
–Huippuyksikkö on Suomen ensimmäinen kokonaan oma avaruusohjelma. Aiomme rakentaa ja lähettää kolme piensatelliittia tutkimaan avaruuden kestävää hyödyntämistä, Palmroth kiteyttää työryhmänsä päämäärät.
–Käytännössä työmme tulokset näkyvät parantuneena rataturvallisuutena, tai se on ainakin tavoitteemme. Olemme tehneet töitä vasta neljä kuukautta ja edenneet suunnitelmien mukaisesti.
Yhteensä Huippuyksikössä työskentelee runsaat 50 ihmistä, joista Minna Palmrothin omaan ryhmään kuuluu noin kymmenen tutkijaa.
Avaruussään simulaatiomalli
työuran huippukeksintö
Minna Palmroth kirjoitti ylioppilaaksi Kangasalan lukiosta vuonna 1994. Hän valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta vuonna 1999 ja väitteli tohtoriksi neljä vuotta myöhemmin.
Palmroth on työskennellyt Ilmatieteen laitoksella erilaisissa projekteissa ja tutkimustehtävissä aloittaen harjoittelijana ja päätyen tutkimusprofessoriksi ja osastopäälliköksi. Työura professorina Helsingin yliopistossa alkoi viime vuonna.
Kunniaylioppilaan uran tähän mennessä suurin saavutus on idean keksiminen avaruussään simulaatiomalli Vlasiatorista.
–Vlasiator on maailman tarkin avaruuden olosuhteita kuvaava malli, jonka aikaan saaminen oli lähes mahdoton ponnistus. Nyt kun Vlasiator toimii, tutkijat ympäri maailman ovat olleet ihastuneita sen tarkkuuteen ja selitysvoimaan.
–Mallia ei tosin voi ajaa missä tahansa, vaan tarvitaan supertietokone, joka vastaa sataatuhatta kotitietokonetta. Ajamme sitä Euroopan suurimmissa laskentakeskuksissa, Minna Palmroth täsmentää.
Sukupuolesta etua
ja haittaa
Opiskelualan valinta selkiytyi Minna Palmrothille, kun hän oli lukion opon tunnilla Kangasalan kirjastossa miettimässä, minne hän hakisi lukion jälkeen.
–Selailin oppiaineiden luetteloa G:n kohdalta, koska lempiaineeni olivat maantieto ja fysiikka. Huomasin silloin ensimmäisen kerran aineen nimeltä geofysiikka, ja ajattelin, että wau – tässähän on kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
–Geofysiikkaa opetettiin Oulun ja Helsingin yliopistoissa, joihin molempiin hain ja pääsin. Menin sitten Helsingin yliopistoon. Myöhemmin vaihdoin pääaineekseni fysiikan, koska opetus oli laaja-alaisempaa ja pätevöittää useampiin eri uravaihtoehtoihin.
Miesvaltaisella alalla opiskellut ja miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen sanoo naissukupuolesta olleen ja olevan sekä etua että haittaa.
–Etua on se, että nainen erottuu isosta joukosta helpommin.
–Haittaa, koska kyllä edelleen on tiettyjä ennakkoluuloja erityisesti naisten luonnontieteellistä osaamista kohtaan. Näillä epäilyksillähän ei ole minkäänlaista pohjaa, minkä osoittaa pelkästään jo se, että suomalaistytöt ovat poikia parempia luonnontieteen PISA-tuloksissa.
Minna Palmroth on naisena ollut rikkomassa yhtä lasikattoa, kun hän johti EU:ta avaruusasioissa neuvovaa komiteaa.
–Ulkomainen palaute tästä puheenjohtajakaudesta oli ylitsevuotavan kiittävää. Ehkä siksi, että nuoren naisen ei uskottu pärjäävän näin vaativassa tehtävässä.
Palmrothilla onkin vahva viesti sanottavana omaa ammattiaan miettiville tytöille.
–Haluaisin kannustaa tyttöjä olemaan rohkeita valinnoissaan. Haluaisin myös muistuttaa, että luonnontieteellinen tutkimus on hyvin luovaa ja jännittävää.
Vahva halu
uuden oppimiseen
Minna Palmroth on järjestyksessä yhdeksästoista Kangasalan lukion kunniaylioppilas. Tunnustus luovutetaan Palmrothille lukion lakkiaisjuhlassa lauantaina. Tunnustuksen ovat vuosien aikana saaneet muiden muassa piispa Matti Repo, kuvataiteilija Riikka Juvonen ja viihteen monitoimimies Timo Kahilainen.
–Valinta oli iloinen yllätys. Mukavalta tuntui, että vanhassa opinahjossa vielä muistetaan, Palmroth iloitsee.
Nykyisin Espoossa perheensä kanssa asuva Palmroth muistaa lukion tasaisen vahvana ja monipuolisena kouluna, josta hän sai hyvän yleissivistävän koulutuksen. Muistissa ovat monet opettajat ja monet tuntien sisällöt.
–Jälkeenpäin ajateltuna oli mukavaa, että sai käyttää niin paljon aikaa uuden oppimiseen, mitä edelleen haluaisin tehdä, mutta mihin on nykyään vähemmän aikaa kaikkien muiden velvollisuuksien takia.
–Olen hiukan kateellinenkin nykylukiolaisille, koska he saavat keskittyä niin täysipainoisesti uuden oppimiseen. Toivottavasti he osaavat nauttia tästä mahdollisuudesta.
Hyvä pohja partiosta
ja urheilusta
Syntymästään ylioppilasvuoteensa saakka Sahalahdella asunut Minna Palmroth oli lapsena innokas partiolainen ja urheilukisoissa kävijä.
–Jälkeenpäin ajatellen oli tosi hienoa, että Sahalahdella oli niin aktiivinen urheiluseura ja partio. On etuoikeutettua, kun sai joka viikko käydä oman kylän kisoissa ja lapsille järjestettiin toimintaa. Kotiseudun merkitys tiivistyykin nykyisin liikunnallisuuden arvostuksena.
–Partiossa oppi vastuulliseen toimintaan. Meillä oli ihan pienillekin todella hienoja ja vaativia reissuja. Näistä tuli hyvä pohja, Palmroth kiittelee.
Espooseen asettunut kunniaylioppilas harmittelee, että Sahalahdella käynnit ovat vähentyneet ruuhkavuosien takia.
–Olisi kiva nähdä vanhempiani useammin.
