Kymmenen vuotta sitten käyttöön otetussa järvien ekologisessa luokituksessa Kukkian tila on hyvä.
– Osittain Kukkian tilanne on jopa erinomainen, biologi Anna Väisänen KVVY Tutkimus Oy:stä kertoo.
Väisänen on perehtynyt perusteellisesti Kukkian tilanteeseen tehdessään Luopioisten kirkonkylän jäteveden puhdistamon Natura-arviointia.
– Järven ekologinen tila on arvioitu varsin kattavasti. Kukkia on erityishuomion kohteena Natura-statuksensa ansiosta.
Kasvilajistoltaan edustava järvi
Kukkia kuuluu Natura 2000 -verkostoon, jossa se edustaa hiekkamaiden niukkamineraalisia ja -ravinteisia vesistöjä. Kukkia on myös vähähumuksinen latvajärvi eli sen vesi on kirkasta.
Vesikasvilajistoltaan Kukkia on Pohjois-Euroopan edustavimpia järviä.
– Kasvillisuuden osalta Kukkialla on havaittavissa lievää heikkenemistä, mutta tila on edelleen lähellä erinomaista. Sen sijaan pohjaeläimet ja kalat ilmentävät vain tyydyttävää tilaa, Anna Väisänen kertoo.
Ranta-asukkaiden havaitsema rantojen nuhraantuminen on hänen mukaansa oikea ilmiö, mutta tämä ei erotu pitkien aikasarjojen vedenlaadussa.
– Rantavyöhykkeen eliöstön tilan tarkempi seuraaminen antaisi lisätietoja tästä, Väisänen arvioi.
Ormio vähenee rehevöityneiltä alueilta
Kukkian rantavesissä kasvavan ormion tilanne on Väisäsen mukaan osittain hyvä, mutta pahoin rehevöityneillä alueilla sen kasvu on heikentynyt.
– Karujen vesien eliöstö on herkkä muutoksille eikä kestä rehevöitymistä, Anna Väisänen sanoo.
Ormio on vedenpinnan alla kasvava pieni vesisaniainen, jota esiintyy Suomessa ainoastaan Kukkian alueella.
Kukkialla kasvaa myös raani, joka on harvinainen kirkkaiden vesien kasvi.
Kukkian monipuolinen kasvillisuus ilmentää edelleen karua vesistöä. Pohjalehtisiä kasveja kasvaa aina 2,8 metrin syvyyteen saakka, uposlehtisiä jopa 3,5 metrin syvyydessä.
– Kasvusyvyyksissä ei näy tutkimusten perusteella muutosta, joten ainakaan kasvillisuus ei tue väitettä veden samentumisesta, Väisänen kertoo.
Myöskään järven näkösyvyys ei ole olennaisesti heikentynyt, vaikka lievä laskusuunta on havaittavissa.
Kansainvälisesti tärkeä lintualue
Kukkialla pesii runsaasti tyypillisiä karujen selkävesien lintulajeja.
Kukkian rikkonaisuus tarjoaa linnustolle paljon mahdollisia reviirejä. Järvellä pesii noin 50 kuikkaparia ja noin 70 paria selkälokkeja. Alueella tavataan myös nuolihaukkoja. Järven näkyvimmät linnut ovat kuitenkin harmaa-, nauru- ja kalalokkeja.
Kalaston osalta Kukkian tila on luokiteltu tyydyttäväksi. Luokitus perustuu Riista- ja kalantutkimuslaitoksen vuonna 2008 tekemään koeverkkokalastukseen. Luokitusta heikensi särkikalojen suuri osuus kalojen biomassasta.
