Pälkäneen poliitikkojen parissa on ollut pienimuotoinen hämmennys viime aikoina, koska kuntaan on tilattu ulkopuolinen maksullinen selvittäjä selvittämään ruoka- ja siivouspalvelujen tulevaisuuskuvaa. Asiasta on kyllä puhuttu valtuustoseminaarissa yleisellä tasolla, mutta ainakin osa valtuutetuista jäi käsitykseen, että selvitys tehdään omana työnä. Ongelmaksi ulkopuolisessa selvittäjässä nähdään kunnan huono taloustilanne, ja voimassa oleva rekrytointikielto. Valtuutetut kyselevätkin, miksi omat vastuuhenkilöt eivät kelpaa selvitystä tekemään, vaikka pientä lisäkorvausta vastaan, jos työaika ei riitä.
Jäin itsekin tätä pohtimaan, koska luotan kyllä kunnan omaan väkeen, ja eihän tässä ole mitään selvitettävää. Oikeasti. Minä olen kuitenkin niin mahdottoman lupsakka mies, että tekaisen tässä marraskuun illassa meille hyvät pälkäneläiset ilmaisen ja taatusti riittävän selvityksen päätöksenteon tarpeisiin. Meillä konsulteilla on tapana hiukan ehkä mahtipontisestikin siteerata Tuntematonta. Olkoon siis selvitykseni teemana ” kun minä, meinaan, olen ennen ollut”.
Menneisyyden virheiden vuoksi on Pälkäne joutunut investoimaan huomattavasti keittiöihinsä viime vuosina, eikä minkäänlaista uudisrakentamista valmistuskeittiöihin tarvita, vaikka väkiluku yllättäen lähtisi nousuun. Keskiössä on se mitä tapahtuu vanhuksille, ja siihen on kolme vaihtoehtoa: 1)Kaikki jatkuu ennallaan, ja kunta vastaa itse Kukkiakodosta (sopimus Kangasalan kanssa,. 2) Kunta (Kangasala) yksityistää Kukkiakodon ja 3)Sote-uudistus tulee valmiiksi sellaisessa muodossa, että vanhukset ja heidän ruokahuoltonsa siirtyvät maakunnan tai muun suuren alueellisen toimijan vastuulle.
Ensimmäisen vaihtoehdon toteutuessa ei oikeastaan kannata tehdä muuta kuin vähentää jakelukeittiöitä kyläkoulujen myötä, jos näin käy, ja seurata Onkkaalan väestökehitystä. Onkkaalasta saisi kyllä helpostikin vähennettyä yhden pienen valmistuskeittiön (Viirikukon keittiö), mutta tästä on vaikeaa saavuttaa poliittista yhteisymmärrystä, ja suurta säästöä ei tuolla leikkauksella saavuteta.
Vaihtoehdot kaksi ja kolme vaikuttavat vahvasti koko ruokahuoltoon, ja kliseisesti, katkaisevat kamelin selän. Kukkiakodolla valmistetaan nykyisin ruokaa myös Onkkaalan tarpeisiin. Mikäli Kukkiakodon asukkaat poistuvat Kukkiakodon ruokahuollosta, eli siirtyvät maakunnan tai muun vastaavan tahon vastuulle, on kaksi vaihtoehtoa, joista toinen on selvästi kunnan kannalta parempi. Kunta voisi aivan hyvin ostaa ruoat jäljelle jääville asiakkaille (lapset) naapurikunnista, mutta tämä on se huonompi vaihtoehto! Pälkäne olisi vain maksajan roolissa, eivätkä veroeurot tästä työstä hyödyttäisi kuntaa lainkaan. Lisäksi kunnassa on muutenkin pulaa työpaikoista.
Järkevintä olisikin hyödyntää toista isompaa keittiötä Onkkaalan päässä kahdessa työvuorossa, ja vuokrata tai ostaa lisäksi kylmäsäilytystilaa, kumpaakin versiota markkinoilta löytyy, sekä kylmiöitä että pakastekontteja, myös nopeasti liikutettavia parakkeja on saatavilla. Olennaista on raaka-aineiden ja valmiiden ruokien sujuva liikkuvuus säilytystilojen ja keittiön välillä, koska yhdenkään valmistuskeittiön säilytystilat eivät riitä, jos kaikki tuotanto siirtyy yhteen paikkaan. Kaikki muut keittiöt kunnassa muuttuisivat tietysti jakelukeittiöiksi. Kannattaa huomata nuo entiset valmistuskeittiöt huoltovarmuuden näkökulmasta katsoen. Mikäli valmistuskeittiön toiminta syystä tai toisesta keskeytyy, ovat liikuteltavat säilytystilat kullanarvoisia, ja tuotanto voidaan hyvin nopeasti aloittaa niin sanotussa entisessä valmistuskeittiössä.
Helpointa kuitenkin teknisesti olisi keskittää kaikki ruoanvalmistus Harjutuuleen, jos kiinteistö säilyy kunnalla. Tätä viimeistä vaihtoehtoa voisi kutsua Pälkäneen ruokatehtaaksi, mutta uskon vahvasti, että
laatu säilyisi. Ruokien kuljetuskustannus jäisi muutamiin prosentteihin kokonaishinnasta, ja jo nyt tätä toimintaa kunnassa harjoitetaan. Keskittämisen hyöty on suurempi, kuin lisääntyvät kuljetuskustannukset. Tämä yhden valmistuskeittiön malli edellyttää tietysti edellä mainittuja siirreltäviä kylmäsäilytystiloja. (Yksinkertaistaen, uusia kylmiöitä ei kannata rakentaa vanhoihin rakennuksiin. Kuntien kiinteistöt ovat katoava luonnonvara.)
Juuri hankittuja keittiökoneita voisi siirtää muualta Harjutuuleen tarpeen mukaan, tämän oma henkilöstö pähkäilee hetkessä oikeaan malliin. Lisäksi huomionarvoista on yhden valmistuskeittiön laitteiden korkeampi käyttöaste, nykyinen työmoraali laitehuoltojen osalta on onneksi meillä Pälkäneellä kiitettävällä tasolla. Aina ei ole näin ollut, mutta nykyään työkaluista huolehditaan esimerkillisesti.
Lopuksi totean, että mitään selvitettävää ei ole ilman poliittisia päätöksiä. Valtakunnallinen soteuudistus ja kunnan yksityistämistoimet voivat muuttaa tilanteen nopeastikin. Pälkäneellä Harjutuulen kohtalo vaikuttaa tähänkin asiaan. Yksikkökohtaiset laskelmat löytyvät viiveettä ruoka- ja siivouspalveluesimiehen koneelta, miksi siis asiaa mälvätä, koska Onkkaalan ruoanvalmistuskapasiteetti riittää pitkälle tulevaisuuteen, myös väestön kasvaessa. Mikäli kunnan itäpuolelle tulee muutama kymmenen uutta asiakasta, niin kuljetusautoon kyllä mahtuu pari ”pakkia” lisää.
Kunnan kuvaan ulkopuolisen silmissä tällä suunnitelmalla ei ole merkitystä, koska työpaikat ja palvelut säilyvät, ja muutaman henkilötyövuoden työvoimavähennys tapahtuu luonnollisen poistuman kautta. Asia kannattaakin viedä yhtenä vaihtoehdot sisältävänä toimenpideohjelmana valtuuston päätettäväksi, jotta päästäisiin eroon ikuisuusriidasta.
Yksityisesti olen viisaampieni kanssa samaa mieltä siitä, että brändit juodaan, ja jos päähän tulee visioita, tulee pää viedä nopeasti lääkäriin.
Keittiökonsulentti
P Mustonen
Pälkäne
Kommentointi on suljettu.