Elovena-neito tervehtii pian ohikulkijoita Nokian myllyn viljasiilojen kyljestä

Nokian kaupunki on onnellinen siitä, että Suomen arvostetuimpiin elintarvikebrändeihin kuuluva Elovena valmistetaan Nokian myllyssä. Myllyn ylimylläri Jouni Järvensivu on ideoinut Elovena-neidon valjastamisen viljasiilojen kaunistukseksi. Tämän mallinnuksen on tehnyt Ylöjärven Uutisten tuottaja Helena Mäkinen.

Nokian kaupunki on onnellinen siitä, että Suomen arvostetuimpiin elintarvikebrändeihin kuuluva Elovena valmistetaan Nokian myllyssä. Myllyn ylimylläri Jouni Järvensivu on ideoinut Elovena-neidon valjastamisen viljasiilojen kaunistukseksi. Tämän mallinnuksen on tehnyt Ylöjärven Uutisten tuottaja Helena Mäkinen.

Suomen vanhimpiin, arvostetuimpiin ja tunnetuimpiin elintarvikebrändeihin lukeutuva Elovena-kaurahiutaleet on vahvasti pirkanmaalainen juttu. Suomalaisten suuresti suosima puuron raaka-aine on valmistettu vuodesta 1990 lähtien Nokian myllyllä. Elovena-neidon kaunistamiin pahvipakkauksiin pakataan erittäin korkeatasoisia kaurahiutaleita, jotka valmistetaan sataprosenttisesti suomalaisesta viljasta. Suuri osa Elovena-sopimusviljelijöistä on pirkanmaalaisia. Kaurahiutaleiden valmistuksesta vastaavat ammattilaiset ovat todellisia alansa huippumestareita. Kaurahiutaleen on oltava väriltään kullanruskea ja muodoltaan siloreunainen.

Nokian myllyn ylimylläri eli käyttöpäällikkö Jouni Järvensivu on henkeen ja vereen nokianmyllyläinen. Hän on paiskinut töitä myllyssään jo 35 vuoden ajan.

Järvensivu muistaa tarkasti ajankohdan, jolloin Nokian mylly sai kunniatehtäväkseen perinteikkäiden Elovena-kaurahiutaleiden valmistamisen. Elovena-kaurahiutaleita on valmistettu jo peräti 93 vuoden ajan. Elovena-kaurahiutaleiden tarina alkoi vuonna 1925 viipurilaisessa Karjalan myllyssä.

Suomalaiset ovat ottaneet Elovena-kaurahiutaleet täydellisesti omikseen. Ihmiset rankkaavat vuodesta toiseen Raisio-konsernin Elovenan aidoimpien sinivalkoisten tuotemerkkien ehdottomaan kärkeen. Elovena-neito on kaikille suomalaisille tuttu hahmo, vaikka vaaleaverikön olemus on uudistunut vuosikymmenien saatossa muutaman kerran.

Jouni Järvensivu on keksinyt huippuidean. Ylimyllärin mielestä Elovena-brändi on niin iso ja merkityksellinen asia, että kultakutrinen Elovena-neito kansallispukuineen on saatava kaunistamaan Nokian kaupunkikuvaa. Hän on laittanut alulle hankkeen, jonka turvin Raisio-yhtymän hittituotteen pr-hahmo toteutetaan valaisukeinoin Nokian myllyn mahtipontisten viljasiilojen kylkiin.

Järvensivu on vakuuttunut siitä, että viljasiiloja kaunistava Elovena-neito muistuttaa kaikille nokialaisille ja kaupungissa vieraileville, että maankuulut kaurahiutaleet valmistetaan sataprosenttisesti Nokialla.

Elovena-kaurahiutaleisiin käytettävä kaura viljellään suurimmaksi osaksi Pirkanmaalla. Yksi Elovena-kauran kasvattaja on ylöjärveläinen Ville Koivuniemi, joka arvostaa suuresti yhteistyötään Nokian myllyn kanssa. Koivuniemen vainioilla on kyltti, joka kertoo pelloilla kypsyvän kauran päätyvän Elovena-kaurahiutalaiden valmistukseen.

”Merkittävä tuotebrändi kaupungillemme”

Nokian kaupungin elinkeinojohtaja Tiina Laakkonen korostaa Nokian kaupungin oivaltaneen ja ymmärtäneen Raisio-konserniin kuuluvan Nokian myllyn ja sen yhden päätuotteen Elovena-kaurahiutaleiden imago- ja mainosarvon.
– Ajatelkaapas, kun kuluttajat valitsevat kaupoissa ostoskoriinsa Elovena-kaurahiutale-laatikon, he saavat joka kerta aidon kosketuksen Nokian kaupunkiin. Kaikki kilon Elovena-kaurahiutaleita sisältävät pakkaukset tehdään meidän kaupungissamme, Laakkonen ihastelee.
– Elovena-kaurahiutaleilla on suuri tunnettuus kansalaisten keskuudessa. Lisäksi ihmiset liittävät tähän brändiin paljon myönteisiä mielikuvia ja ajatuksia, hän lisää.
– Kyseessä on kansallisesti merkittävä tuote.
Tiina Laakkonen pohtii sitä, miten Nokia voisi hyödyntää Elovena-tuotemerkkiä nykyistä tehokkaammin ja monipuolisemmin.
– Tervetullut pähkinä purtavaksemme, hän ottaa haasteen vastaan.
Laakkosen mukaan Nokialla on vahva julkisuusetu lukuisten paikkakuntalaisten yritysten ansiosta.
– Nanso, Nokian Panimo, Nokian Renkaat ja Papu Design, elinkeinojohtaja innostuu luettelemaan.

 

Leipurit Petra Soini ja Veera Heikkilä ovat ammattilaisia puuron hauduttajina. Amurin Helmessä työskentelevät leipurit valmistavat eri puuroja päivittäin. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Leipurit Petra Soini ja Veera Heikkilä ovat ammattilaisia puuron hauduttajina. Amurin Helmessä työskentelevät leipurit valmistavat eri puuroja päivittäin. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Puuron suosio näkyy Amurin Helmessä

Puuro on suuressa suosiossa.
Kahvila Amurin Helmen leipureina työskentelevät Petra Soini ja Veera Heikkilä tietävät kokemuksestaan puurojen käyvän hyvin kaupaksi aamiaisaikaan.
Kun vuoro sattuu kohdalle, Soini ja Heikkilä hauduttavat täysin käsityönä kunkin päivän puuron.
Amurin Helmi tunnetaan myös sulhaspiirakoistaan, joita varten leipurit valmistavat aidon riisipuuron. Riisipuuroa tarjotaan asiakkaille lauantaisin.
Eri päivinä on tarjolla luomukaura-, manna- ja ruispuuroa.
– Yleisön suosikkeja ovat luomukaurapuuro, neljän viljan luomupuuro ja luomuruispuuro.
Viikonloppuisin Amurin Helmen keittiön liedellä porisee tavallisesti neljä suurikokoista puurohaudekattilaa.

Leipurit Soini ja Heikkilä sanovat, että heidän työnsä alkaa aamulla ennen kukonlaulua. Puurot kokkaava leipuri tulee hellan ääreen jo aamuviideksi. Tavallinen puuron kypsentämisaika on pari tuntia.
Petra Soini naurahtaa, että puuroa tehdään myös kotona. Hänen 8-vuotias lapsensa haluaa aloittaa päivänsä puurolla.
– Puurot ovat nyt trendiruokaa. Elämme myös kaurabuumia, Soini ja Heikkilä luonnehtivat.

Heidän mukaansa asiakkaat arvostavat puurojen ravintopitoisuuksia. Isokokoiset miehetkin saavat tarvitsemansa energiamäärän.
– Mutta maku on tärkeä tekijä. Maistuvathan puurot, kun ne valmistetaan laadukkaista raaka-aineista. Hauduttaminen tuo oman lisänsä makuun, leipurit kertovat.
– Puurokattiloiden äärellä on oltava tarkkana, etteivät keitokset kökköönny tai limppiydy. Puurojen on oltava rakenteeltaan suussa sulavia.
– Kyllä ammattisilmä tarkentuu kokemuksen myötä niin paljon, että katsomalla näkee, milloin puuro on valmista, parhaimmillaan, Soini ja Heikkilä hymyilevät.

Brändikaurasta ja puuroihmisistä lisää lehdissä

Pirkanmaan Lehtitalon paikallismediat Akaan Seutu, Lempäälän-Vesilahden Sanomat, Sydän-Hämeen Lehti ja Ylöjärven Uutiset sekä Sun Radion kotisivu julkaisevat huomenna keskiviikkona laajan jutun, jossa kerrotaan Nokian myllyillä valmistettavista Elovana-kaurahiutaleista.
Jutussa esitellään myös eri ammattilaisia, jotka liittyvät maan mainioiden kaurahiutaleiden valmistukseen.
Mielipiteensä puurosta paljastavat päätoimittaja Jocka Träskbäck ja Blokess-kasvo Jussi Pulkkinen.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>