Päättynyt vuosi oli Pälkäneellä poikkeuksellisen sisältörikas. Talousongelmat vauhdittivat toimia korjaustoimenpiteisiin. Kuntaosaaja Petri Härkönen laati kuuden kuukauden pestillään talouden saneerausohjelman. Hän totesi, että ohjelma on ensiaskel, jota pitää jatkaa tasapainon saavuttamiseksi. Valtuusto toteutti vuoden 2018 aikana vain osan ehdotetuista säästöistä. Suurimman vastustuksen asukkailta saivat muutosesitykset koulujen ja päivähoitopaikkojen paikoista ja määrästä. Ratkaisut näiden osalta kirkastunevat kuluvan ja seuraavan vuoden aikana. Luupin alla ovat edelleen kaikki kustannukset. Syy tiukkuuteen on yksinkertainen, tulot eivät riitä kattamaan toimintamenoja. Toimintamenojen alijäämäarvio vuosille 2019 – 2020 on noin 1,7 miljoonaa euroa. Hieman ylijäämäinen tasapaino oletetaan saavutettavan vuonna 2021.
Kunnan Elinvoimastrategia 2016–2020 on ollut selkeä ja kattava esitys tavoitteista ja toimenpiteistä. Tulokset kolmen ensimmäisen vuoden aikana ovat jääneet laihoiksi huolimatta kriisirajalla olevasta kunnallisveron tasosta, 21,0 prosenttia. Paikallislehti on tarjonnut lukijoilleen erinomaista tietoa kunnan hallinnon pyrkimyksistä tulosten aikaansaamiseksi. Yritystä näyttää olevan. Työkenttä on laaja ja vaativa. Elinkeinostrategiaa täydentämään ja/tai korvaamaan kunta julkaisi ”Pälkäne 2028” suunnitelman, jossa määritellään sekä visiot että tavoitteet vuoteen 2028 mennessä: muun muassa 1000 uutta asukasta, Onkkaala elinvoiman ”pumppuna” koko kunnalle, vahva talous, asiakaslähtöiset palvelut ja markkinointi. Lisäksi kylille pyritään löytämään kullekin oma identiteetti, joka rakentaa ja vahvistaa kylän elämää ja elinvoimaisuutta. Kokonaisuudessa haaste on valtaisa. Tarvitaan laajaa johtajuutta, laajaa sitoutumista, kykyä priorisoida ja ennen kaikkea henkilöresursseja, myös vapaaehtoisia. Nurkan takana väijyy aina savolaisen projektin viisaus: ”toteuttamista vailla valmis”.
Erikoista on, että vain Onkkaala on asetettu ”tikun nokkaan” elinvoimatavoitteiden toteutumisessa. On vaikea kuvitella, että kunnan itäisiin kyliin syntyisi merkittäviä ”menestyshaikuja” Onkkaalan suunnasta. Itäisen alueen palvelukeskuksena on jo nyt Kukkiankylä (Luopioinen kk.), joka pitää olla voimakkaasti kehitystoimenpiteiden kohteena ja edelleen itäisten kylien tukikohtana. Kukkiankylän palveluvarustus on erinomainen tällä hetkellä. Myös tonttivarantoja löytyy runsaasti.
Elinvoimaisuus ei yksin riitä. Pitää rakentaa myös ”hyvä tarina” vetovoimatekijöistä. Avoin ja rehellinen kertomus, mitä kunta tarjoaa, miksi halutaan elää ja asua kunnan alueella. Miksi halutaan työskennellä, harrastaa ja ottaa osaa aktiivisesti yhteisön rientoihin. Hyvä tarina, brändi, on kunnan markkinoinnin väline. Markkinointi vaatii laajaa näkemystä ja ammattitaitoa tekijöiltään. Ainespuita hyvälle tarinalle on jo nyt enemmän kun arjen harmaudessa huomaamme. Hyvä tarina ruokkii itseään. Syntyy myönteinen kierre. Markkinoinnin kohderyhmään kuuluvat ehdottomasti nuoret lapsiperheet, joiden vanhemmat haluavat ja pystyvät oman ammattikoulutuksensa pohjalta ”myymään” omaa osaamistansa kunnassa toimiville organisaatioille. Samoin nuoret yrittäjäperheet, jotka tuottavat palveluja valokuituyhteyksiä tai tulevaa g5- tekniikkaa hyväksikäyttäen. Näille perheille pitää pystyä tarjoamaan vuokra-asuntoja, nykyaikaisia omakotitaloja. Rakentajia löytyy kunnasta, sopivia tontteja muun muassa Rajalanniemestä. Myös varakkaat eläkeläiset kuuluvat kohderyhmään. Kohderyhmien määrittelyssä verotulojen merkitys on avainasemassa.
Mitä riskejä kunnalla on? Velanotto tulevia tuottoja vastaan. Roholan alueen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on noin 2,5 miljoonaa euroa. Mitä, jos tonttien markkinointi ei onnistu? Löytyykö riittävästi voimavaroja, osaamista ja sitoutumista pitkäaikaisen projektin ”Pälkäne 2028” toteuttamiseen? Sydärissä on voittopuolisesti esitetty näkemyksiä: Pälkäneen kunnalla on valoisa tulevaisuus. Sitä pitää toivoa ja tukea. Katseet ja odotukset kohdistuvat kunnan päättäjiin, niin hallitukseen kuin valtuustoonkin sekä virkakuntaan. Voimme vain odottaa viisaita päätöksiä ja voimaa niiden toteuttamiseen.
Risto Helminen
Hyviä tontteja on kunnalla myynnissä monessakin paikassa kuten esim. Rajalanniemessä, mutta sitä en ymmärrä miksi rakennusluvassa on määräys rakentaa vähintään 120 neliötä vaikka suuntaus on pienempien omakotitalojen rakentamiseen.
Kommenttina Villelle, että vaatimuksista on minimineliöt poistettu jo, joten rakentaa muodikkaan minitalon, kunhan se muuten soveltuu vakituiseen asuinkäyttöön.
Jos todella näin on niin tieto kannattaa myös muuttaa etuovicomin sivuille missä Pälkäne näitä tontteja markkinoi! Ohessa kopio etuovicomin ilmoituksesta:
Rantatonteilla on rakennettava vähintään 150 m² asuinrakennus.
Pääasiallisena julkisivumateriaalina on oltava puu. Rakennukset on varustettava harjakatolla.
Hahhah! Kelle tuli yllätyksenä että tuoretta hallintojohtajaa ei sitten oma pesti oikeasti kiinnostanutkaan. Hyvän rekryn taas osasivat tehdä. Motivoitunut jo ensimetreistä alkaen. En tiedä itkiskö vai nauraisko… Vielä Akaan ex-osaaja kun saataisiin palkattua johtoon niin siinä meillä parivaljakko jonka kyydissä mukavata ajaa koko kunta rotkoon.
Niin rekryspeziale, eiköhän liene selvää, että jos toimit kunnan kakkosvirassa ja vs ykkösenä niin meistä jokainen hakisi vakinaista ykkösen virkaa. Hänhän hakee oman talon sisällä ylennystä. Aivan ymmärrettävää ja loogista. Ei kaikessa piile pahuus. Kaikiltahan ei toki voi vaatia kapasiteettia ymmärtää sitä.
Selittelyn makua. Eritoten kun olisi voinut hakea sitten jo suoraan tähän virkaan viime vuonna hallintojohtajan paikan sijaan kun molemmat kumminkin olivat haussa. Ja taisipa erikseen oikein mainita silloin kun perui sen jo sovitun toisen kunnan johtopestinkin, että nimenomaan häntä tämä hallintojohtajan vakanssi kiinnosti. Niinpä näytti. Jepjep.
No, se ja sama. Molemmat paikat on taas uudelleen hakusessa paikalliseen tuttuun tyyliin varmaankin siinä koeajan loppuaikoina.
Kannattaisi alkaa jo pikkuhiljaa rekrytä tänne päteviä eikä vaan joidenkin kavereita.
”Joidenkin kavereita”. Niin mikähän tämä viimeisin sitten oli?!
Tärkeintä olisi, että vihdoinkin saataisiin ammattitaitoisia tehtäviensä tasalla olevia henkilöitä kunnan vakansseihin. Kangasalla on. Lamminrahkan liittymiin saivat ELYn maksumieheksi, asuinalueeseen miljoonia ARAlta. Mites täällä? Puuhasteltu on liian kauan ja taas käydään veronmaksjien lompakolla. Ei sieltäkään voi ikuisesti kaivella. Hallintojohtajan pestiin valittu, Nousiaisten kunnanjohtajan tehtävistä kieltäytynyt henkilö haki jo edellisellä valintakerralla Pälkäneen kunnanjohtajan paikkaa, mutta ei päässyt loppusuoralle. Mitähän muita paikkoja on näinä vuosina haeskellut. Hakevaista sorttia. Toivotaan, että nyt kuitenkin luottamushenkilöt nyt osaisivat valita pätevän, ammattitaitoisen ja tehtäviinsä sitoutuvan henkilön kunnanjohtajaksi. Ehkä ei vielä olisi myöhäistä tätä kuntaa pelastaa. Työlästä se tosin tässä vaiheessa on.
Työkkäristä varmaankin monelle työttömälle annettiin aktimalliin vedoten kehoitus karenssin tai Siperiaan karkoituksen uhalla hakea tuota avoinna olevaa kunnanjohtajan paikkaa………..
Tänne on vaikea saada osaavia ihmisiä, ja edes osaavat eivät auta, koska kuntaa ja viranhaltijoita johdetaan puhelinohjauksella erään auktoriteetin toimesta. Tässä on suurin syy miksi virastolla väki vaihtuu. Auktoriteetti jättää virkamiehet yksin ongelmien ilmaantuessa, vaikka puhelinohjaaja itse on sotkun aiheuttanut. Ei virkamies kestä tuollaista tilannetta pitkään, ja kenelle voisi valittaa, kun on sana sanaa vastaan auktoriteetin kanssa. Helpompaa on hankkia uusi työpaikka
Ja nyt on talousjohtaja jalka oven välissä muualla pälyilemässä. Huonommatkin hommat kiinnostaa monia, kun on ensin saatu asiat täällä sekaisin. Hukkuvan laivan jättämistäkö tämäkin. Luottamushenkilöt herätkää!
mikähän siellä Vesilahdessa on vikana kun on niin kova vaihtuvuus virkamiehissä
Talousjohtaja haki tammikuussa myös Turkuun, siellä olisi 120 alaisen organisaatio johdettavana. Kokoomuksen paikka, ja siinä mielessä talousjohtaja oli oikealla asialla, mutta Turussa on oma vahva kokoomus. Miten tämä missään pärjäisikään, kun ei osaa omalta tietokeeltaan tietoja löytää. Tästä vs tulee vielä pirunmoinen riesa, toivottavasti hakeutuisi tämäkin heti vaihtoon. Yleensä jokainen yrittää viettää kuherruskuukautta uudessa pestissä, mutta nyt ei ole siihen mahdollisuutta, kun puhelinohjaus pitää suitset kireällä. Ei osaa vs pitää puoliaan tätä auktoriteettia vastustaen, ei edes alkumetreillä, miten sitten jatkossa toimiikaan.
Onks tietoo että käyttääkö se sellaisia Haisuli pöksyjä ?
Jotain on todella pahasti vialla kunnassa. Kaavateknikko kypsyi puolessa vuodessa, ja karistaa Pälkäneen tomut jaloistaan. Puolueet tehkää jotain, jos ette muuta osaa, niin hakekaa kuntaliitosta. Kunnantalo on ollut kaaoksessa monta vuotta, ja kunnan maine on niin huono, että ei tänne päteviä ihmisiä saada töihin. Tulijoina on vain näitä rikusireenejä.
Jos ja kun kuntaliitos niin toivottavasti mieluummin edes Valkeakoski (jos suostuvat) kuin Kangasala…